Lappis láve leat dálvit hohpoleamos turismaáigi, muhto Anáris Čeavetjávrri gáttis lea eará dilli. Doppe leage sesoŋŋa dál geassit buoremus muttus.
Sivvan dasa lea earret eará čoaska dálki.
Stuorra oasis Eurohpás leat dál olahusbáhkat ja liekkas lea 30 gráđa sulaid. Suopma lea báhkain fuolakeahttá okta Eurohpá čoaskáseamos guovlluin.
Dálkediehtaga lágádusa statistihkain čielgá, ahte Čeavetjávrris suoidnemánu gaskamearálaš liekkasvuohta lea maŋimuš golmmalot jagi áigge illá loktanan badjel 10 gráđa.
Máŋggat geasseturisttat báhtarit Sápmái báhkaid ovddas, muhto dat ii leat áidna sivva. Sihkkelastin šaddá ain bivnnuheabbon, muitala Sevetin baari fitnodatdoalli Annnukka Kuusimäki-Räsänen.
– Sihkkelastit leat váikko man valjis. Juohke beaivve leat máŋggat ovttaskas sihkkelastit ja maiddái stuorát joavkkut. Karavánamátkkošteaddjit leat unnit go ovdal, nappo dál lea molsojuvvon mohtorfámus juolgefámuide, Kuusimäki-Räsänen bohkosa.
Son jáhkká, ahte karavánariid ja biillavuoddjiid geahppáneami sivvan leat boaldámušaid hattit ja Suomas loktanan mátkebiilavearru.
Duiskalaš Matthias Kröner maiddái sihkkelastii davás čoaskásii. Son ii beroš báhkain.
– Moai eamidiin liikojetne sihkkelastimis ja go mearridetne gosa galge sihkkelastit suoidne-borgemánus, de ean smiehta Mátta- dahje Gaska-Eurohpá. Válljejetne davviriikkaid, muitala Kröner.
Kröner liiko Suoma luonddus, muhto čuoikkat leat veahtun. Dainge son goittot birgehallá.
Eanáš sihkkelastit bohtet Gaska-Eurohpás, muhto Kuusimäki-Räsänen lohká, ahte dán gease leat oidnon eanet maiddái suopmelaš sihkkelastit.
Lappi čoaska dálkkit šaddet boahttevuođas ain bivnnuheabbon
Lappii eai dušše beare báhtar báhkaid ovddas, muhto čoaska dálkkit lea okta, mii geasuha.
– Gal dat boahtá váikkuhit boahttevuođas juos dálkkádaga liegganeapmi joatkašuvvá. Vuorrasut olbmot eai gierdda guhkes báhkaid, árvala Kuusimäki-Räsänen.
Lappi čoaskása bivnnuheabbon šaddamii jáhkká maiddái Visit Rovaniemi doaibmajođiheaddji Sanna Kärkkäinen.
– Ovdamearkka dihte Lagas-Nuortti 65 gráđa báhkaid leat báhtaran Eurohpái ja dál Pariisa fállá 40 gráđa báhkaid. De guorahallagohtet davit báikkiid.
Galbmon sihkkelasti bođii mállásiidda ođđajagimánus
Kuusimäki-Räsänen muitala, ahte sihkkeliin johtet maiddái dálvit mehciin iešguđetlágan máđijaid.
Muhtin mátkkošteaddjit leat fitnan Sevetin baaris maiddái ođđajagimánus.
– Go eai jáhke ahte mis lea duođaid buolaš dáppe. Bohtet dálvit sihkkeliin, áibbas čađa jikŋon, ja bivdet orrunsaji ja liegga mállása, muitala fitnodatdoalli Annukka Kuusimäki-Räsänen Sevetin baaris.
