Suomas boaldámušaid hattit leat nuppástuvvan olu dálá máilmmidili dihtii, ja eandalit rádjeguovlluin dat lea vuhtton. Ruoŧa boaldámuš geasuha oarjebeale olbmuid, ja Haaparanta guovllus Suoma tánkkejeaddjit šaddetge albma ráidun hálbbes boaldámuša ozadettiin.
Davvi Suomas ássiide fas Norga fállá hálbbit boaldámušaid.
Gáregasnjárgalaš Jarmo Rasmus ii vuoje Norgga beallái táŋket, vaikko haddi livččii sullii 20 sentte hálbbit. Rasmusa mielde guovllus eai leat nu olu vejolašvuođat válljet gos táŋket ja son táŋkege Norgga bealde juos leš doppe jođus.
– In viša vuodjit dohko (Norgii) go ii dán gilis boaldámuš oppa golage. Eará sajiin lávejit gilvalit gos leat hálbbit, muhto dáppehan gávpejasat gilvalit das goappás leat divrasut, Rasmus boagusta.
Seamma sullásaš jurdagat leat maid gáregasnjárgalaš Mervi Ylimäkis.
– Lean fuomášan ahte hattit njuikkodit, muhto liikon táŋket dás ja doarjut báikkálaš fitnodatdoalli. Kárášjogas táŋken dušše juos lean mannamin dohko guvlui, muhto muđui gal táŋken dás, lohká Ylimäki.
Gili gávpejasat Hans-Niiles Tapiola ja Jari Pohjanrinne leaba čuvvon boaldámušaid hattiid váikkuheami kundariidda.
– Gal dat leamašan sullii seamma dáid jagiid maid mun leamašan. Eambbo dát lea borramušgávpi ja boaldámuš gávdno vai olbmot sáhttet táŋket, Tapiola muitala.
Tapiola jáhkká Suoma hálbbit hattiid leamašan geasuheaddji sivva dasa manin dolin Norggas lávejedje boahtit olbmot táŋket ja gávppašit Suoma beallái.
Pohjanrinne mielas haddái váikkuha dat gean boaldámuša vuovdá. Haddi lea dál sullii seamma go diibmá.
– Kundarat leat geahppánan, muhto lihkus mis táŋkejit olgoriikka busset ja trailerat. Vuovddán St1 boaldámušaid ja Norggas fas vuvdet iežas fárpaliin. Boaldámuša vuovdimin birgen vel nu ahte lea gánnehahtti.
Kárášjoga YX-stašuvnna bargi Mauri Portimo lea gidden fuomášumi dasa mo hattit leat váikkuhan ja geat fitnet eanemusat.
– Boaldámušaid haddi váikkuha ja dađi eanet ruvnnu kursa. Rádjeguovllu olbmot gal fitnet, muhto geassit váldooassi leat turisttat ja eandalit sii geat vudjet Nordkáhppii, lohká Portimo.
Guossánlaš Tero Rantanen lea dahkamin tuvrra Norgii iige leat nu geahččan hattiid ovddalgihtii.
– Navden, ahte Norggas boaldámuša haddi livččii olu hálbbit jierbmát vearuhusa dihte. Aŋkke mu áddejumi mielde Dánmárkkus ja Ruoŧas boaldámušat leat hálbbit, Rantanen muitala.
Norga mearridii geahpidit boaldámušaid vearuhusa cuoŋománu álggus ja mearrádus bistá ain čakčamánu álgui.
Ruoŧas vuolidedje hatti suoidnemánu álggus golbma ruvnnuin nappo sullii 30 senttiin lihtteris ja geahpádusat bistet čakčamánu lohppii.
