Suomen viimeiset alkuperäiset järvilohet olivat saada lopun – lisääntyvät nyt ennätysvauhtia Hiitolanjoessa

Kalojen määrä Etelä-Karjalassa sijaitsevassa Hiitolanjoessa on noussut vuosi vuodelta patojen purkamisen jälkeen.

Lohenpoikasten määrä saa ely-keskuksen vesistöpäällikkö Matti Vaittisen suun hymyyn. Video: Kare Lehtonen / Yle

Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevassa Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Kanta on Venäjän ja Suomen yhteinen.

Järvilohikannan ja taimenen elvyttämiseksi Hiitolanjoen kolmesta koskesta purettiin padot vuosina 2021–2023. Kangaskosken, Lahnasenkosken ja Ritakosken voimalan padot estivät laatokanlohen ja taimenen nousun Venäjältä Laatokasta Suomeen yli sadan vuoden ajan.

Patojen purkamisen ohessa kunnostettiin kosket.

Ely-keskus selvittää parhaillaan, miten järvilohen poikaset ovat selviytyneet Hiitolanjoessa sen jälkeen, kun viimeinenkin pato on purettu.

Tilanne näyttää lupaavalta.

vesitöpäällikkö Matti Vaittinen valvoo sähkökalastusta Hiitolanjoen Kangaskoskella.
Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen ely-keskuksesta on nähnyt jo Hiitolanjoessa runsaasti tämänvuotisia järvilohenpoikasia. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Ennallistaminen kelpaa lohille

Ely-keskus tutkii kalojen tilannetta sähkökalastuksen avulla. Sähkökalastus lamaannuttaa kalat hetkeksi, jotta ne voidaan ensin nukuttaa ja sitten tutkia ja mitata. Sen jälkeen ne elpyvät paljussa ja pääsevät takaisin jokeen.

Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen ely-keskuksesta kertoo, että lohikalat ovat ottaneet ennallistamisen erittäin hyvin vastaan. Ne ovat nousseet kutemaan koskiin.

Kalojen määrä on noussut vuosi vuodelta patojen purun jälkeen.

– Padoista vapautetuissa koskissa poikastiheydet ovat olleet ylintä Ritakoskea myöten yli 200 per aari, joka on äärimmäisen kova taso, Vaittinen kertoo.

Myös kalatiheydeltään heikoimmalta 45 neliömetrin alueelta on löytynyt jo kymmenittäin nollikkaita eli tämän kesän taimenia. Noin kymmensenttisten poikasten lisäksi löytyi muutama vanhempikin poikanen.

– Jälleen menimme edellisvuodesta parempaan suuntaan – ja parhaat poikasalueet ovat vielä sähköttämättä, Vaittinen iloitsee.

Sähkökalastusta Hiitolanjoen Kangaskoskella.
Sähkökalastamalla tutkitaan lohenpoikasia ja niiden elinympäristöä Hiitolanjoessa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Ei moksiskaan helteistä

Hiitolanjoella on saanut kalastaa toukokuun ja elokuun välisenä aikana, mutta kaikki pyydykseen tarttuneet lohet sekä rasvaevälliset taimenet on pitänyt vapauttaa.

Kesän helteet eivät pieniä lohia säikäyttäneet.

– Näyttää siltä, että ei menty kriittisen rajan yli. Poikasta on tosi paljon, Vaittinen kertoo.

Pitkän aikavälin eli jopa vuosikymmenien tavoitteena on, että Hiitolanjoesta tulee kalastajien paratiisi. Se olisi merkittävä muutos yli 100 vuoden ajan vallinneeseen tilanteeseen, jolloin Suomesta Venäjälle virtaava Hiitolanjoki oli padottuna ja esti kalojen vaelluksen ja lisääntymisen joessa.

Hiitolanjoki virtaa Suomesta Venäjän kautta Laatokka-järveen. Hiitolanjoki on 53 kilometriä pitkä.

Muokkaus 5.9.2025 kello 15.28. Juttuun ja tiivistelmään on lisätty täsmentävä lause: Kanta on Venäjän ja Suomen yhteinen.