KÖÖPENHAMINA Juutinrauman rannalla tuulee, kuten Tanskassa usein. Kansalaisaktivisti Nicholas Woollhead osoittaa merelle ja viittoo kädellään.
Tulevaisuudessa siellä näkyy uusi saari ja asuinalue, mikäli Tanskan suurin rakennusprojekti Lynetteholm valmistuu suunnitellusti.
Ei valmistu, jos Woollheadilta kysytään.
– Tämä on tuhoon tuomittu juttu. Lynetteholm on haitaksi ympäristölle ja koko Kööpenhaminan kaupungille, Woollhead sanoo.
Woollhead edustaa Stop Lynetteholm -kampanjaa, jossa on mukana yli 10 000 ihmistä. Aktiivinen kansanliike vaatii tekosaaren rakentamisen keskeyttämistä.
Kööpenhaminan kaupunginhallitus ja kaupungin enemmistöomistuksessa oleva By&Havn-rakennuttaja ovat toista mieltä.
Lynetteholmin on tarkoitus vastata muun muassa nopeasti kasvavan Kööpenhaminan asuntopulaan. Seuraavien 30 vuoden aikana kaupungin edustalle tehdään 280 hehtaarin kokoinen saari, jonne voi asuttaa 35 000 ihmistä. Kauaskantoisen suunnitelman mukaan vuonna 2070 myös Kööpenhaminan metro saattaa kulkea saarelle.
Vertailun vuoksi: Tampereelle rakennettavan Näsisaaren pinta-ala on tämänhetkisen suunnitelman mukaan 13 hehtaaria.
Ympäristöministeriön mukaan Suomea informoitu
Arviolta 2,7 miljardia euroa maksavasta projektista alettiin puhua edellisellä hallitus- ja kunnanvaltuustokaudella keväällä 2018. Pari vuotta myöhemmin By&Havn teetti raportin Lynetteholmin ympäristövaikutuksista.
Ympäristöasiantuntijat niin Tanskassa kuin Ruotsissa kritisoivat raporttia vajavaisista tiedoista. Keväällä 2021 rakennuttaja valmisteli uuden arvion, ja jo pari kuukautta sen jälkeen enemmistö Tanskan kansankäräjien puolueista äänesti projektin alkamisen puolesta.
Ruotsissa pelkona ovat saariprojektin ympäristövaikutukset muun muassa Falsterbon Natura 2000 -alueeseen. Kööpenhaminan naapurikunnissa ollaan huolestuneita muun muassa läheisen Køge-lahden saastumisesta.
Tanskan suurimman luonnonsuojelujärjestön Naturfredningsforeningin puheenjohtaja Michael Løvendal Kruse painottaa, ettei kyse ole ainoastaan Tanskan ja Ruotsin edustan vesistöistä.
– Lynetteholm täyttää Juutinrauman syvimmän kohdan, mikä estää hapekkaan suolaveden virtaamiseen Juutinraumalla. Tällä on vaikutuksia Itämereen ja sen kalakantaan – aina Suomeen asti, Løvendal sanoo.
Suomen ympäristöministeriöstä kerrotaan Ylelle, että Tanska on aikoinaan informoinut Itämeren maita saarihankkeesta. Tällöin ympäristövaikutusten arviointi määritteli, ettei hanke aiheuta Suomeen kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
Mahdolliset virheet korjataan ja projekti jatkuu
Tanskalaiset ja ruotsalaiset ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat halunneet selvittää, rikkooko nopeasti edennyt projekti EU:n ympäristödirektiiviä. EU-komissio hylkäsi valituksen.
Tanskalaisten ympäristöjärjestöjen katto-organisaatio Klimabevægelsen on haastanyt By&Havnin oikeuteen Tanskan rakennuslakien kiertämisestä, mutta organisaaatio myöntää, että oikeusjuttu uhkaa tulla liian kalliiksi jatkaa.
Ympäristövaikutuksia on tutkinut myös hollantilainen riippumaton asiantuntijaryhmä, ja EU-komission pöydällä on vielä ruotsalaisen ympäristöjärjestön tekemä valitus. Myös Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Annika Strandhäll on lähettänyt Tanskan liikenneministerille Trine Bramsenille ja ympäristöministeri Lea Wemenille kirjeen, jossa kritisoi saarihanketta.
Kööpenhaminan kunnanhallitus ja Tanskan kansankäräjät ovat luvanneet kuunnella uusien selvitysten tuloksia tarkoin.
– Oletan, että jos raporteissa tulee ilmi ongelmia, ne on tietenkin ratkaistava – mutta se ei tarkoita, että projekti keskeytettäisiin ongelmien vuoksi, toteaa Kööpenhaminan ylipormestari Sophie Hæstorp Andersen.
Rakennuttaja By&Havn vakuuttaa, että Lynetteholmista tulee ekologisesti kestävä saari, jonne mahtuu asukkaita eri yhteiskuntaluokista.
– Saarelle rakennetaan niin yksityisten omistajien taloja kuin valtion tukemia edullisia asuntoja, kertoo toimitusjohtaja Anne Skovbro.
Merenpinnan nousu yksi peruste
By&Havn painottaa saaren tehokkuutta merenpinnan nousulla, jolla voi olla hyvin haitalliset seuraukset tasaisen Tanskan pääkaupungille.
Vedenpinnan arvioidaan nousevan 0,7 metriä tämän vuosisadan aikana, ja tekosaareen suunnitellun rannan on tarkoitus pysäyttää sen eteneminen mantereelle. Lisäksi ranta-alueelle aiotaan kasvattaa ilmastolle tärkeitä luontoalueita ja metsää.
Tutkijoiden ja järjestöjen mukaan saari ei kuitenkaan ratkaisi täysin merenpinnan nousun ongelmaa, sillä suunnitelma ei nykyisellään ota huomioon vesialueita toisella puolen kaupunkia.
By&Havn kuittaa kritiikin sanomalla, että nämä eivät kuulu Lynetteholm-projektiin, vaan on ratkaistava erikseen.
Kööpenhaminan yliopiston maantieteen professori Anne Busck suhtautuu varauksella mereen rakentamiseen. Hänen mukaansa juurikin ilmastoa ja ympäristöä ajatellen manner olisi parempi rakennuskohde.
– On selvää, että asuntoja tarvitaan, mutta itse ajattelen, että merelle rakentamisessa ei ole järkeä. Kööpenhaminan seudulla on myös maa-alueita, joille voi rakentaa.
Kymmenien vuosien maankaivuu- ja täyttöprojekti
Tekosaaren rakentaminen aloitettiin tämän vuoden tammikuussa. Parin ensimmäisen talven aikana merenpohjasta kaivetaan ylös pari miljoonaa kuutiometriä mutaa, jotta pohja tasoittuu ja saastunut muta saadaan pois. Sen jälkeen alkaa maantäyttö hiekalla ja kivillä.
Lynetteholmin vastustajien mukaan hanke on kestämätön paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesti. He sanovat, että miljardiprojektiin käytettävät verorahat voitaisiin kohdistaa ennemminkin vaikka kaupungin muun infrastruktuurin parantamiseen, muualle rakentamiseen tai terveydenhuoltoon.
Sen sijaan Lynetteholmin puolustajat sanovat, että tekosaaresta tulee taloudellisesti ja ympäristön kannalta älykkäästi toteutettu ratkaisu Tanskan tulevaisuuden turvaksi ja maailmalle merkiksi.
Miltä tanskalainen tekosaari kuulostaa? Voit keskustella aiheesta 30.3. klo 23 asti.