Naisiin kohdistuva digitaalinen väkivalta on kasvussa.
Keväällä julkaistu Ylen selvitys paljasti laajan digitaalisen väkivallan tunnettuja suomalaisnaisia kohtaan.
Tänään perjantaina julkaistu juttu kertoo yhden miehen pikkukaupungin naisiin kohdistamista epäillyistä rikoksista. Miehen epäillään julkaisseen pornosivustolla väärennettyjä alastonkuvia tuntemistaan naisista.
Seksuaalisen kuvan levittäminen on ollut rangaistavaa seksuaalirikoksena kolmen vuoden ajan. Ilmiö oli tiedossa, kun rikoslakia uudistettiin, mutta sen tulevaa laajuutta ei osattu ennakoida.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen sanoo, että kansainvälisesti arvioituna syväväärennöksiin eli deepfakehin liittyvä väärinkäyttö on painottunut julkisuuden henkilöihin.
– Mutta kuten Yle uutisoi, se alkaa nyt kohdistua yksilöihin myös Suomessa ja erityisesti naisiin.
– Kyse on uudenlaisesta digitaalisesta seksuaalirikollisuudesta, mitä ei ole aikaisemmin ollut. Jo tämä tekee asiasta merkittävän yhteiskunnallisen ilmiön.
Nuoret voivat olla tietämättömiä
Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki arvioi, että syväväärennösten takana on monenlaisia tekijöitä – esimerkiksi nuoria, jotka eivät ymmärrä, että kyse on rikollisesta toiminnasta.
– Ehkä ymmärretään paremmin, että jos jakaa todellisen alastonkuvan, siinä on kyse rikoksesta varsinkin silloin, jos se esittää lasta.
– Mutta kun puhutaan näistä deepfake-kuvista, voi tuntua, että eihän tämä ole mikään oikea ihminen eikä tilanne, että miten se voisi olla rikollista toimintaa.
Suomessa on tiettävästi annettu vain yksi tuomio deepfake-alastonkuvien julkaisusta.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa nuoren miehen sataan päiväsakkoon ja 10 000 euron korvauksiin kuvien julkaisusta. Tuomio on lainvoimainen.
Professorit: Rangaistusten ankaroittamiselle ei tarvetta
Rangaistusten ankaroittaminen, varsinkin jos tekoja ei tule tuomioistuimien käsiteltäväksi, ei Kimpimäen mielestä ainakaan tässä vaiheessa ole perusteltua.
– Kun tavoitellaan yleisestävää vaikutusta, useinkaan ratkaisevin asia ole rangaistusasteikko vaan kiinnijäämisriski ja se, että rikokset saadaan tutkittua ja tuomittua nopeasti.
Kiinnijäämisen riskiä ei ole, elleivät uhrit tee rikosilmoituksia. Tatu Hyttinen kannustaa uhreja tekemään niitä.
Hyttisen mukaan on ymmärrettävää, että tämä voi olla ahdistavaa ja vaikeaa. Koska kyseessä on asianomistajarikos, rikosilmoitus on kuitenkin ainoa keino saada rikolliset kiinni ja lopettamaan toimintansa.
Se avaa myös ainakin teoreettisen mahdollisuuden saada kuvia pois netistä, sanoo Hyttinen.
– Tämä on iljettävää rikollisuutta. Vaikka ei tuntisi rikoslakia niin pitäisi ymmärtää, että alastonkuvaa esimerkiksi työkaverista ei voi jakaa.
Hyttinen korostaa, että sillä ei ole merkitystä, tietääkö teon olevan laiton vai ei. Tietämättömyys ei poista vastuuta.
Kimpimäen tavoin myös Hyttinen on samaa mieltä siitä, että rangaistusten ankaroittaminen ei ole perusteltua.
– Rikoslakia ei uusita kahden viikon välein.
Hyttinen huomauttaa, että deepfake-alastonkuvien jakaminen voisi täyttää myös pahoinpitelyn tunnusmerkistön, jos uhri todistettavasti traumatisoituu rikoksen seurauksena. Kyse olisi tällöin henkisestä pahoinpitelystä.
Myös erityisasiantuntija Kaisla Pohjolainen oikeusministeriöistä katsoo, että lakiin ei tässä vaiheessa ole tarvetta tehdä muutoksia, mutta oikeuskäytäntöä olisi tärkeä saada lisää. Pohjolaisen mukaan asiaa seurataan ministeriössä aktiivisesti.
Ylen haastattelema ”Ella” kertoo videolla, miltä väärennettyjen kuvien näkeminen hänestä tuntui: