”Kannattaa tehdä itsensä tiettäväksi”, neuvoo kokenut suurpeto­yhdyshenkilö karhu­kohtaamisista

Jyväskylässä ja Muuramessa liikkunut karhu lopetettiin tiistaina. Selvitimme, miksi karhut hakeutuvat nyt lähelle ihmisasutusta.

Karhu on kiven päällä metsässä.
Kuvan karhu on kuvattu viime kesänä Kannonkoskella. Kuva: Tuomas Kinnunen

Karhuhavainnot ovat viime päivinä huolestuttaneet ihmisiä Jyväskylässä ja Muuramessa.

Asuinalueiden lähistöllä tehtyjen havaintojen poikkeukselliseen määrään löytyy kuitenkin selitys: karhujen pentueet onnistuivat viime vuonna hyvin.

Suurpetoyhdyshenkilö Samuli Raappanan mukaan kyse voi olla ihmisiä uteliaasti lähestyvistä pennuista, jotka ovat joutuneet erilleen emoista.

Korpilahden-Muuramen alueen suurpetoyhdyshenkilö Samuli Raappana kotimaisemassaan.
Samuli Raappana asuu Jyväskylässä seudulla, jossa karhut ovat viime vuosina liikkuneet. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Niitä kutsutaan erauspennuiksi.

– Ne toilailevat myös ihmisasutuksen läheisyydessä, koska eivät vielä oikein ymmärrä, mitä ihmiset ovat.

Karhuemot saavat vuoden aikana 1–4 pentua, joista suurimmat neljän pennun pentueet ovat kuitenkin harvinaisia.

Viime vuosina kolmen pennun pentueet ovat Raappanan mukaan yleistyneet.

Jyväskylässä liikkunut karhu lopetettiin

Tällä viikolla Jyväskylässä ja sen lähistöllä on tehty useita karhuhavaintoja.

Maanantaina poliisi teki karkotuspäätöksen Muuramessa ihmisten läheisyydessä liikkuneesta karhusta. Leikarin päiväkodissa sulkeuduttiin sisätiloihin karhun takia.

Tiistaina sama karhu seikkaili poliisin antamien tietojen mukaan Jyväskylässä Keljonkankaalla.

Karhua yritettiin karkottaa asuinalueiden läheisyydestä, mutta tuloksetta. Karhu lopetettiin tiistaina poliisin määräyksestä.

Raappana korostaa, että normaalitilanteessa karhun kohtaaminen luonnossa tai omalla kotipihalla on hyvin harvinaista.

Nyt kohtaamisen mahdollisuutta on kasvattanut viime vuonna syntyneiden karhunpentujen suuri määrä.

Viime keväänä Ylä-Muuratjärvellä seikkaili emon ja kolmen pennun pesue. Samuli Raappana onnistui kuvaamaan karhuperheen.

Video: Samuli Raappana, Timo Hytönen / Yle

Vaikka pennut olisivat sinänsä vain uteliaita, niihin kannattaa suhtautua kunnioituksella.

– Kannattaa pitää hieman ääntä ja tehdä itsensä karhuille tiettäväksi. Yleensä ne silloin poistuvat, Raappana toteaa.

Jos karhut käyttäytyvät pelottomasti ja lähestyvät ihmistä, niistä kannattaa ilmoittaa ensin hätäkeskukseen ja sitten suurpetoyhdyshenkilölle.

Havainnoista on Raappanan mukaan hyvä aina ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Luonnonvarakeskus kokoaa heidän tietojaan Tassu-tietokantaan.