Unkarin presidentti Tamás Sulyok ilmoittaa allekirjoittaneensa perustuslain muutoksen, joka päättää hänen virkakautensa. Kausi päättyy seuraavana päivänä siitä, kun uusi laki julkaistaan Unkarin virallisessa lehdessä.
Lakimuutos hyväksyttiin maanantaina illalla Unkarin parlamentissa, ja Sulyokilla oli viisi päivää aikaa vahvistaa lain voimaantulo allekirjoituksellaan. Hän ilmoitti vahvistuksestaan määräajan viime hetkillä.
Uusi laki erottaa myös perustuslakituomioistuimen johtajan Péter Poltin virastaan.
Sekä Polt että presidentti Sulyok ovat edellisen valtapuolueen Fideszin tekemiä virkanimityksiä. Uusi pääministeri Péter Magyar on arvostellut presidenttiä, koska tämä ei koskaan asettunut Fideszin lakimuutoksia vastaan.
Pääministerin johtamalla Tisza-puolueella on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö, jolla se voi muuttaa perustuslakia mielensä mukaan.
Väistämätön kohtalo
Pääministeri Magyar kehotti presidenttiä eroamaan jo voitonpuheessaan huhtikuussa. Lopulta hallitseva Tisza-puolue turvautui järeään keinoon ja muutti perustuslakia saadakseen Sulyokin pois virasta mahdollisimman nopeasti.
Lauantai-iltana Sulyok ilmoitti päätöksestään Facebook-sivullaan ja presidentin kanslian nettisivuilla.
– Täytän perustuslain mukaisen velvollisuuteni – harkittuani huolellisesti oikeudellisia mahdollisuuksiani ja omaatuntoani. Allekirjoitukseni on viimeinen osoitus täydestä sitoutuneisuudestani tasavallan presidentin velvollisuuksiin sekä kunnioituksestani tasavallan presidentin instituutiota kohtaan, Sulyok sanoi.
Magyar oli uhannut käynnistää viraltapanomenettelyn, jos presidentti ei vahvista uutta lakia.
Aikarajoja kansanedustajille ja tuomareille
Sulyokin vahvistama laki aiheuttaa muitakin muutoksia Unkarissa.
Laissa säädetään 70 vuoden yläikäraja perustuslakituomioistuimen tuomareille, mikä johtaa yli-ikäisen Péter Poltin sekä kolmen muun tuomarin kausien päättymiseen. Perustuslakituomioistuimessa on kaikkiaan 15 jäsentä.
Lakimuutos määrittää myös 12 vuoden maksimipituuden kansanedustajien kausille. Lisäksi lailla luotiin pohja ”kansallisen omaisuudenpalautuksen ja -suojelun virastolle”, jonka on Magyarin mukaan määrä hankkia valtiolle takaisin siltä laittomasti vietyjä varoja sekä estää niiden anastamista jatkossa.