Kuntaliiton selvitys: Lukioiden tulevaisuus eriytyy rajusti Suomessa

Abit Onni ja Helmi Hämäläinen opiskelevat Lappeerannan pääkirjastossa.
Kuntaliitto linjaa, että ratkaisuja pitäisi alkaa työstää jo nyt, eikä vasta opiskelijamäärien romahdettua täysin. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
  • STT

Kuntaliiton mukaan vuonna 2040 lukio-opiskelijoita on jopa 21 000 vähemmän kuin tänä päivänä.

Kuntaliiton selvityksen mukaan laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuus uhkaa heikentyä monilla alueilla Suomessa. Pääsyynä on lukio-opiskelijoiden määrien väheneminen.

Opiskelijoiden määrä putoaa eri vauhdilla eri puolella maata. Monilla pienemmillä paikkakunnilla määrät vähenevät ja ovat jo vähentyneet huomattavasti enemmän kuin Helsingissä.

Selvityksen mukaan opiskelijamäärien lasku kasvattaa opiskelijaa kohden käytettäviä kustannuksia samalla, kun kuntien talous kiristyy.

Kustannuserot ovat jo nyt suuria. Helsingissä lukiokoulutuksen käyttömenot ovat noin 9 600 euroa opiskelijaa kohden, kun taas Loviisan seutukunnassa kustannukset ovat lähes 21 000 euroa opiskelijaa kohden.

Loviisan lukuihin vaikuttaa pääasiassa kaksi pientä, eri kieliryhmiin kuuluvaa lukiota.

– Erot koulutuksen saavutettavuudessa eri puolilla Suomea kasvavat nopeasti, jos kehitykseen ei reagoida ajoissa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri sanoo tiedotteessa.

Erot näkyvät jo

Suomessa oli kevään yhteishaussa 24 lukiota, joihin haki korkeintaan kymmenen ensisijaista hakijaa. Seitsemään lukioon haki vain neljä ensisijaista hakijaa.

– Väestönmuutos ei ole enää lukiokoulutuksessa tulevaisuuden ilmiö, vaan monilla alueilla muutos on ollut käynnissä jo pitkään. Selvitys osoittaa, että erot seutukuntien välillä kasvavat seuraavina vuosina erittäin suuriksi, lukioasiantuntija Teijo Koljonen sanoo tiedotteessa.

Kuntaliitto linjaakin, että ratkaisuja pitäisi alkaa työstää jo nyt, eikä vasta opiskelijamäärien romahdettua täysin. Kuntaliitto esimerkiksi kehottaa uudistamaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää.

Kyösti Värrin mukaan joillain alueilla myös peruskouluopetus voi jatkossa kärsiä, sillä pienemmillä paikkakunnilla monet opettajat opettavat sekä lukiossa että peruskoulussa.

Jos lukioverkko harvenee, voi osaavan henkilökunnan saatavuus kärsiä perusopetuksessakin, Värri arvioi.