BRYSSEL Positiivisuus kantoi Hollannissa vaalivoittoon. Keskustalaisen D66-puolueen valovoimainen puheenjohtaja Rob Jetten toisteli kampanjassaan ”kyllä me voimme”.
Sama ”yes we can” -lause on tuttu Yhdysvaltain entisen presidentin Barack Obaman kampanjasta.
Keskustalainen arvoliberaali ja EU-myönteinen D66-puolue on selvä vastavoima Geert Wildersin laitaoikeistolaiselle vapauspuolueelle.
Hollannin oikeistopopulistit taas pitivät Wildersiä omana Donald Trumpinaan.
Ääntenlaskun loppumetreillä puolueet kisasivat yhä rinta rinnan ykköspaikasta. Molemmat puolueet ovat saamassa 26 paikkaa 150-paikkaiseen parlamenttiin, kun 99,7 prosenttia äänistä on laskettu, uutistoimisto AFP kertoo.
Edellisiin vaaleihin nähden vapauspuolue menettää kuitenkin roimasti paikkoja ja D66 voittaa niitä vielä enemmän.
Gallupit eivät pysyneet myöhään äänestyspäätöksiään tekevien hollantilasten perässä, sillä vapauspuolueen odotettiin voittavan selvästi. D66 alkoi nousta loppumetreillä.
Tilanne oli sama kaksi vuotta sitten, jolloin Wildersin puolue sai ennakoitua suuremman äänipotin.
EU ottaisi Jettenin ilolla vastaan
Jetten pärjäsi hyvin vaalitenteissä esiintymällä järjen äänenä. Hän haastoi Wildersiä moittimalla, ettei tämä ole saanut mitään aikaan vaan ainoastaan räyhännyt ja lisännyt vastakkainasettelua.
Hollanti voi saada 38-vuotiaasta Jettenistä maan tähän asti nuorimman ja ensimmäisen avoimesti homon pääministerin. Politicon haastattelussa vaalipäivänä Jetten sanoi, ettei hän halua korostaa kumpaakaan persoonaansa liittyvää asiaa.
– Paljon tärkeämpää on, että äänestäjät vastustavat äärioikeiston kanssa epäonnistunutta kokeilua, Jetten sanoi.
EU ottaisi Jettenin avosylin vastaan. Kun Puolassa hallitus vaihtui laitaoikeistolaisen Laki ja oikeus -puolueen vallasta keskustaoikeistoon, pääministeri Donald Tuskia juhlittiin ainakin vuosi kuin kotiin palaavaa tuhlaajapoikaa.
Wildersin hallitustie oli tukossa
Wildersin tappioon vaikutti todennäköisesti se, että pääpuolueet kieltäytyivät etukäteen ottamasta puoluetta hallitukseen. Kansalainen ajatteli, ettei ole järkeä äänestää puoluetta suoraan oppositioon.
Edellisissä syksyn 2023 vaaleissa puolueelle oli hallitusovi auki, ja silloin se keräsi murskavoiton.
Lisäksi ääniä hajaantuu Hollannin pirstaleisella puoluekentällä eri puolille, kun tarjolla on peräti 15 puoluetta. Joukossa on vapauspuolueen lisäksi muitakin laitaoikeistolaisia.
Populistit hallituksessa on nyt nähty
Monissa Euroopan pääkaupungeissa purkautui syvä helpotuksen huokaus.
Hollanti oli kuin laboratorio, jossa seurattiin jyrkän laitaoikeistopuolueen pärjäämistä hallituksessa.
Laitaoikeisto on hallituksessa vain kuudessa EU-maassa, mutta paljon useammassa maassa puolueet kirivät gallupeissa kärkisijoille.
Laitaoikeiston nuiva suhtautuminen EU:hun huolestuttaa unionimyönteisiä hallituksia. Lisäksi osa puolueista on Venäjä-mielisiä ja haluttomia tukemaan Ukrainaa.
Esimerkiksi Italiassa laitaoikeistolaisen pääministerin Georgia Melonin särmät ovat hallituksessa hioutuneet ja häntä pidetään EU:ssa enimmäkseen rakentavana. Wilders ei ollut samaa maata.
Wildersin puheet kovenevat oppositiossa
Wildersiä itseään ei EU-kentillä näkynyt, koska hallituskumppanit eivät päästäneet häntä pääministeriksi. Paikan sai politiikan ulkopuolinen virkamies Dick Schoof.
Maahanmuuttoa vastustavan vapauspuolueen ei katsota saaneen paljoa aikaan hallituksessa, josta puuttui kokemusta.
Wilderskin oli tyytymätön. Hän veti puolueensa pois hallituksesta kesällä, kun hän ei saanut toteutumaan maahanmuuton kiristämisen ohjelmaa.
Wilders ei ainakaan hiljene oppositiossa. Maahanmuuton vastustus kovenee eikä islaminvastaisuutta tarvitse hillitä kuten hallituksessa.
Wildersin ohella myös EU:n entinen ilmastokomissaari Frans Timmermans on pettynyt.
Hän lähti kesken kauden Brysselistä pelastamaan sosiaalidemokraatteja jo edellisten vaalien aikaan. Silloin ei tullut pääministerin paikkaa, eikä näytä tulevan nytkään.