Suomen sisäinen muuttoliike keskittyy yhä selvemmin neljään eteläisen Suomen suurimpaan kaupunkiin. Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun lisäksi yliopistokaupungeista vain Kuopio, Lahti ja Rovaniemi saivat viimeisen vuoden aikana hienoista kuntien välistä muuttovoittoa.
Alue- ja väestönkehityksen asiantuntijan Timo Aron mukaan trendi on valtakunnallinen. Esimerkiksi Kuopion väestökehityksessä on tapahtunut historiallinen muutos, sillä vain kymmenen prosenttia Kuopion muuttovoitosta tulee kotimaan sisältä.
– Alkuvuoden tilastot vahvistavat entisestään, että Kuopion kyky houkutella muuttajia muualta Suomesta on selvästi vähentynyt viimeisen 12 kuukauden aikana.
Ero aikaisempaan on suuri, sillä Kuopion kotimainen muuttovoitto on jo pitkään ollut noin 700 henkeä vuodessa, ja asukasluku on kasvanut yhdessä maahanmuuton kanssa noin tuhannella asukkaalla joka vuosi. Viime vuonna lähes 1 700 asukkaalla.
Aro ei ole kuitenkaan huolestunut Kuopion kehityksestä, sillä se on mielikuvamittausten mukaan silti yksi Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista.
Kuopiossa omaan vetovoimaan uskotaan
Samaa korostaa Kuopion kaupungin markkinointi- ja va. strategiajohtaja Kirsi Soininen. Hän nostaa keskeiseksi tavoitteeksi löytää opiskelijoille työpaikkoja ja toivon näkymiä tulevaisuudesta Kuopion seudulla ja laajemmin koko Itä-Suomessa.
– Meidän tulisi kaikella tavoin ylläpitää toivoa ja luoda innostava näkymä tulevaisuuteen tekojen kera.
Soininen toivoo päättäjiltä entistä kasvunälkäisempää ja kunnianhimoisempaa suhtautumista tunnettuuden ja näkyvyyden parantamiseksi.
– On tärkeää tarttua niihin tekijöihin, jotka kannustaisivat kansainvälisiä osaajia Kuopioon ja auttaisivat heitä asettumaan alueelle ja integroitumaan yhteisöön.
Väki pakkaantuu neljään Etelä-Suomen kaupunkiin
Yhä useammat kaupungit kasvavat enää vain maahanmuuttajien voimalla, sillä syntyvyys on kuolleisuutta pienempää ja Suomen sisäiset muutot kohdistuvat yhä selvemmin Etelä-Suomen neljään yliopistokaupunkiin.
Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun ulkopuolella yliopistokaupungeista vain Rovaniemi, Kuopio ja Lahti saivat kuluneen 12 kuukauden aikana hienoista kuntien välistä muuttovoittoa.
Lisäksi kasvukaupunkien kyljessä olevat pienet kunnat, kuten Tuusula, Nokia ja Kangasala, saavat enemmän kotimaista muuttovoittoa kuin useimmat yliopistokaupungit.
Aron mukaan aikaisemmin vahvasti muuttovoittoiset kaupungit ovat menettäneet vetovoimaansa.
– Esimerkiksi vaikka Oulussa tai Jyväskylässä, joissa perinteisesti muuttovoitot ovat olleet aika suuria, on kääntynyt tämä maan sisäinen muuttoliike miinukselle.
Työllisyystilanne ja hyytyneet asuntomarkkinat
Muuttovirtoihin on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut erityisesti heikentynyt työllisyystilanne ja rakentamisen hyytyminen. Suhdanne lisää entisestään kuntien välistä kilpailua uusista asukkaista.
– Jopa yliopistokaupunkien välillä alkaa olla aika paljon eroja, erityisesti tässä kotimaan muuttovetovoimassa, Aro sanoo.
Työllisyydellä ja asuntomarkkinoilla on vaikutusta myös maahanmuuttoon. Työperäinen maahanmuutto Suomeen on vähentynyt selvästi aikaisempaan verrattuna. Tämän lisäksi maahanmuuttajien jatkomuutot keskittyvät myös Suomen sisällä.
Alue- ja väestönkehityksen asiantuntijan Timo Aro sanoo lähes kaikkien Suomen kuntien saavan muuttovoittoa maahanmuutosta.
– Olennaista on se, että minne ne maahanmuuttajien jatkomuutot Suomessa suuntautuvat. Niissä pääkaupunkiseutu on erittäin vetovoimainen, Aro sanoo.