Ladoke Akintoola

Mawɗo Samuwel Ládòkè Akíntọ́lá (Heɗo c ) ko anndiraa SLA (6 sulyee 1910 – 15 janvier 1966) ko politik, aristokraat, haaloowo, e awokaa Nijeer. O woniino Oloye Aare Ona Kakanfo XIII mo leydi Yoruba, o woniino kadi hooreejo leydi Nijeer Hirnaange gila e jeytaare mum e hitaande 1960 haa e hitaande 1966.

Ladoke Akintoola

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Inditirde	Ladoke
Innde	Samuel
Innde ɓesngu	Akintola
Ɗuubi daygo	6 Morso 1910
Ɗoforde	Ogbomosho
Date of death	15 Siilo 1966
Place of death	Ibadaan
Manner of death	homicide
Ɗemngal	Yarbankoore
Wolde	Inngilisjo, Yarbankoore, Nigerian Pidgin
Writing language	Inngilisjo, Yarbankoore
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje, aristocrat, orator, lawyer
Member of political party	Nigerian National Democratic Party
Diina	Nasaaraankore
Hair color	black hair
Eye color	brown
Personal pronoun	L485

 

 From Wikidata

Nguurndam gadano

Akintola jibinaa ko to Ogbomosho e nder galle Akintola Akinbola e Akanke. Baaba makko ko njulaagu, iwdi e galle njulaagu. Nde o woni suka, ɓesngu nguu ummiima Minna, o janngi ko juuti to duɗal jaaɓi haaɗtirde Egliis Missionnaire Society to wuro ngo. E hitaande 1922, o arti Ogbomosho ngam hoɗde e mawniiko, caggal ɗuum o naati duɗal Baptist ñalnde kala hade makko yahde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Baptist e hitaande 1925. O woniino jannginoowo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Baptist, Lagos tuggi 1930 haa 1942, o woniino jannginoowo toon wondude e fedde laana njoorndi leydi Najeriya . E nder ooɗoo sahaa, o anndi mawɗo HO Davies, awokaa e politik, o naati e fedde sukaaɓe Naajeeriya ɗo o walli Ikoli e wallitde ɗiɗaɓo oo ngam lomtaade Lagos e nder diiso sarɗiiji ngam suɓaade Oba Samuel Akisanya, mo Nnamdi Azikiwe walli. O naati e gollotooɓe e jaaynde Daily Service, ɓooyaani o wonti gardiiɗo jaaynde ndee e hitaande 1943 e ballal mawɗo Akinola Maja, jom jawdi en, o lomtii Ernest Ikoli gardiiɗo jaaynde ndee. Ko Akintola kadi woni sosɗo Iroyin Yoruba (jaaynde winndaande e ɗemngal Yoruba). E hitaande 1945, o salii seppo mawngo ngo NCNC mo Azikiwe e Michael Imoudu ardii, ɗum addani mo waasde hoolaade politikaaji hono mawɗo Anthony Enahoro . E hitaande 1946, o dañi bursi Angalteer ngam janngude to Angalteer, o timmini jaŋde makko to bannge sariya haa hitaande 1950. O fuɗɗii golle makko to bannge sariya ko e golle awokaa e geɗe leydi e geɗe siwil. E hitaande 1952, o sosi gollondiral e mawɗo Chris Ogunbanjo, mawɗo Bode Thomas e Mikael Odesanya.

Golle politik

Caggal nde o janngi awokaajo haa lesdi Biritaniya, Ladoke Akintola warti lesdi Naajeeriya nder hitaande 1949, o hawti bee Naajeeriya'en woɓɓe jannguɓe diga lesdi Hirnaange ngam sosde kawtal kuuɗe (AG) bee ardungal hooreejo Obafemi Awolowo . Ko kanko woni e fuɗɗoode jaagorgal sariya fedde nde hade makko wontude cukko hooreejo e hitaande 1953 caggal maayde Bode Thomas . O fooli Arthur Perst e woote gardagol leydi ngam lomtaade Thomas. Ko o cukko hooreejo lanyol AG, o huudaaki nder laamu diiwal hirnaange ngal hooreejo lesdi Awolowo ardii ammaa o woni hooreejo parlemaa Action Group/ardiido luutooɓe nder suudu sarɗiiji lesdi Naajeeriya . To bannge fedde nde o woniino jaagorgal cellal, caggal ɗuum o woni jaagorgal jokkondiral e diwooje.

Kuule jowitiiɗe e jokkondire peeñɗe e lannda kaa, jaɓgol sosiyaalisma demokaraasi e nder lannda kaa e hare ngam ɓurde toowde e nder lannda kaa, addani Akintola e Awolowo luural. Akintola jaɓaani kuulal ngal Awolowo ƴetti ngam waasde naatde e laamu kawtal . Akintola yiɗiino jokkondirde e lannda Action Group e Kongres yimɓe worgo . O salii kadi kuulal lannda kaa ngam ƴettude sosiyaalisma demokaraasi ngam wonde miijo mum, o ɓuri yiɗde ko darnde ɓurnde tiiɗde.

Wolde do goɗɗo

Akintola ɗon tuuma hooreejo Awolowo ngam yiɗugo lomtugo mo dow Ardiiɗo lanyol ngol. [1] E lewru mee 1962, suudu sarɗiiji hirnaange felliti ittude Akintola caggal nde lannda kaa adii waɗde woote ngam salaade hoolaare e gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii e batu lannda kaa, kiris fuɗɗii e dow leydi suudu nduu. [2] Lannda AG feccii e pelle ɗiɗi ardiiɗe kirisuuji keewɗi e nder suudu sarɗiiji diiwaan hirnaange ardinoo laamu hakkundeejo/federaal, gardinooɗo gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii Sir Abubakar Tafawa Balewa ngam bayyinde laamu Dowlaaji Dentuɗi e nder diiwaan hee e hooreejo (Dr.) Minister Cellal, MA Minister Fedde nde. [3] Haa jooni Akintola artiraama laamu (hay so tawii o dañii hare sariya e Goomu Ñaawirde Privé Council, ndeen woni ñaawirde toownde leydi Nijeer) [4] e gardagol hooreejo leydi e hitaande 1963. E nder wooteeji mawɗi 1964, Akintola heɓi darnde makko e gardagol hooreejo leydi, wonaa tergal kesal e nder fedde A noddirteeɗo lannda Democratic National Nigerian (NNDP), ka wonnoo ko e kawtal e Kongres yimɓe leydi ndii (NPC) lannda ka ndeen joginoo laamu fedde nde. Fiilngo makko ngo o waɗi e hitaande 1965, sikke alaa, ko ɗum addani mo ɗoon e ɗoon kuudetaa mo o waraa e lewru Yarkomaa 1966.

Wade

Akintola waraa ko to Ibadan, laamorgo diiwaan hirnaange, ñalnde kuudetaa konu leydi Najeriya gadano ñalnde 15 lewru Yarkomaa 1966—ɗum joofni Republique gadano oo . Anndiraango kadi "Kuudetaa sukaaɓe mawɓe" walla "Kuudetaa sukaaɓe janvier", kuudetaa oo waɗii warngooji keewɗi e ardiiɓe politik, ko ɓuri heewde e maɓɓe ko terɗe Kongres Yimɓe Fuɗnaange.

Caggal nde o maayi, tiitoonde Aare Ona Kankanfo ndee ina woɗɗi fotde duuɓi 21 haa hooreejo Moshood Abiola waɗtaa e mayre ngam wonde Aare Ona Kankanfo 14ɓo, Alaafin Adeyemi III mo Oyo ñalnde 14 lewru Yarkomaa 1988.