Tässä tulee nyt se jonkin aikaa miettimäni entry :D Lopussa myös hieman juttua Taivaan Saaret nelosesta.
Viime viikonloppuna pidettiin Hollannin Aikakirjat -larp, peli johon olisin kovasti halunnut. Taisin olla Facebookissa kavereistani eka joka ilmoittautui ihan virallisestikin (ainakin olin eka tuttu siinä Facebook-ryhmässä :D), ja mielestäni ilmoni oli ihan hyvä ja kattava, ei sellainen tissitlollol joita laitetaan kavereiden peleihin.
Odotin innolla vastausta ja toivoin pääseväni peliin sillä konsepti oli mielenkiintoinen, enkä ole viime vuosina päässyt pelaamaan kuin kavereiden peleissä (niitä Nummi-Pusulan pelejä ei lasketa, grah...). Joten totta kai halusin pitkästä aikaa päästä peliin jonka pelaajia en kaikkia tuntisi, tuohan se ihan uuden fiiliksen itse peliin kun ei tiedä miten vastapelaaja reagoi.
No, en päässyt, eikä siinä mitään. Aluksi luulin että harva muukaan pääsi peliin, olihan suurin osa paikoista kutsupelaajille. Mutta vähitellen kuulin yhä useamman tuttuni päässeen peliin, ja aloin miettiä että miksi minä en kelvannut? Asia jota varmasti moni on miettinyt jossain vaiheessa elämäänsä jäätyään valitsematta pelaajaksi.
Ei, kaikki halukkaat eivät aina yksinkertaisesti vain mahdu peliin, eikä kaikkia pelinjohdon kavereita tarvitsekaan änkeä mukaan jos rajat tulevat paukkuen vastaan. Mutta se mitä haluan nyt pohtia, on että mikä tekee toisesta paremman pelaajavalinnan? Onko se ulkonäkö, itse ilmo, pelikokemus, proppaustaidot, suusta suuhun liikkuneet tarinat pelaajan taidoista? Mikä niistä vaikuttaa lopulta eniten jos on kaksi muuten melko eri tavalla yhtä hyvää pelaajaa?
Olen sen verran vähän ilmoittautunut vieraiden peliin, että muistan (huom. muistan) kaksi peliä joihin en olisi päässyt niihin ilmoittauduttuani. Toinen oli se joku Harmaasusien Venäjä-tyylinen pukupeli, ja toinen tämä HAK. Tuon ensimmäisen perustelin mielessäni sillä että noissa piireissä olen joku outo newb jonka harva tietää ja vielä harvempi tuntee. Pelinjohto ei ainakaan. Olen järkännyt sen verran vähän pelejä etten osaa sanoa kuinka paljon itse katsoisin tuntemattomuuden olevan ongelma, mutta ennen kaikkea uskon sen ilmoittautumisen vaikuttavan enemmän. Ainakin toivon niin.
Tietysti on näitä "hei me larpataan meidän kivassa possessa" -pelejä, joihin aloittelijoiden ja muuten vieraiden on vaikea päästä jos ilmo ei ole tosi repäisevä. Ulkonäön vaikutuksesta kirjoitan myöhemmin enemmän.
Kuitenkin, se etten suorilta osannut sanoa että KYLLÄ, multa löytyy täysi keskiaikaisen sotilaallinen panssarivarustus autenttisia kalsareita myöten peliä varten saattoi hieman vaikuttaa. Kun kysytään proppausvalmiudesta ja vastaan "Voin käyttää proppeihin rahaa kohtuullisessa määrin ja mitä omasta kaapista ei löydy, saa kaverilta lainaan" ei ehkä ollut se mitä ne hakivat, en tiedä :D Ainakin tällaisen kuvan olen Harmaasusista saanut. Yhdessäkään niiden pelissä en ole koskaan pelannut, toisaalta into ilmoittautua on hieman laskenut sen jälkeen kun on kuullut ja nähnyt miten yksityiskohtaista proppaamista niiltä löytyy, ja kun itse stressaa jo perus dryadiasua.
Haluan huomauttaa tähän kohtaa, että se miten hyvin proppaa paranee vain tekemällä. Jos ihmiselle ei anneta mahdollisuutta ylittää itseään, ei se sitä koskaan teekään. Siksi olen todella iloinen että sain tuon Loskan dryadi-hahmon, koska en ole IKINÄ saanut maalata ihoani, saati oikeasti nähdä vaivaa proppaamiseeni oikein urakalla.
Monien kokeneempien proppaajien ja ompelijoiden silmissä se saattoi olla aika vaatimaton (mutta hyvännäköinen silti, I dare say) mutta mulle itselleni se oli suuri saavutus sillä olin saanut tehdä jotain mitä en ollut koskaan tehnyt, ja onnistunut siinä kaiken lisäksi. Olin ihan helisemässä kun sitä suunnittelin ja kauhuissani siitä mitä lopputulos tulisi olemaan, osaisinko ollenkaan, mutta olen nyt itsevarmempi suuremman proppaamisen suhteen koska olen jo kertaalleen siinä onnistunut.
Mutta takaisin aiheeseen. Hieman hirvittää ajatella kuinka työhakemuksen täyttämisen tarkkuudella peli-ilmoihin tulisi panostaa. Tarvitseeko niihin? Niin kauan kun kertoo ilmossa pyydettävät asiat eikä tee itsestään täyttä aasia tyhmillä vitseillä etenkään vieraan pelinjohtajan kanssa, luulisin kaiken olevan ok, ainakin mun peleissä.
Entäs ulkonäkö sitten? Kuinka paljon se vaikuttaa? Toki jos olet tosi vieras ja susiruma, se saattaa vaikuttaa sinulle annettuihin hahmoihin, mutta ketään susirumaa en ole vielä tavannut (TL-Heimosta ei puhuta) enkä itse jättäisi pelaajaa pois tämän ulkonäön takia.
Oli ulkonäkösi mikä tahansa, se vaikuttaa kaikissa tapauksissa aika paljon annettavaan hahmoon. Pelinjohto näkee hahmonsa mielessään, ja castaa hahmot sen perusteella mahdollisimman näköisiin pelaajiin (tietty pelikokemuksen, vaativuuden, sun muun puitteissa). Matti ei ehkä voisi pelata ulkonäöltään uskottavasti sellaista karskia sotalordikuningasherraherraa (itse miellän ne hieman tukeviksi kaapeiksi...), eikä Korppis 15-vuotiasta prinssiä. Duh. Aina on hyvä koittaa antaa pelaajille hieman jotain muutakin pelattavaa kuin se sama kuningashahmo, mutta joo, oudot pelaaja-hahmo yhdistelmät (kuten noi edellä mainitut) ei silti toimi kuin parodioissa. Äh, kyllä te tiedätte mitä mä tarkoitan.
Tässä ohessa haluan nyt tehdä pienen selvennyksen Taivaan Saarten Tarhenne-pelin suhteen koska se hieman sivuaa aihetta, ja ettei kellekään jää epäselväksi enää: Kuten tuossa joskus aiemmin jo totesin, ei siihen peliin otettu pelaajia ulkonäön perusteella. Kyseessä oli hyvin intiimi peli, jossa halusin panostaa hahmojen välisiin suhteisiin ja draamaan, enkä sen takia voinut heitellä hahmoja kenelle tahansa.
Aluksi mietimme läpi kuka soveltuisi mihinkin hahmoon pelityylinsä ja ulkonäkönsä perusteella (jos kyse olisi pelkästään jälkimmäisestä olisi koko peli ollut tosi kammottava kokemus, trust me), ja sen jälkeen keiden kanssa nämä pystyisivät pelaamaan kyseisiä hahmoja. Kaikilla on joku josta ei pidä tai jonka kanssa ei mieluusti pelaisi esimerkiksi intohimoista suhdetta, joten kävimme tämän listan hyvin tarkkaan läpi. Päätimme pelaajia sitä mukaa kun saimme hahmojen vastapelaajilta selville keiden kanssa näillä ei ollut ongelmia.
Hahmoja pelissä oli lopulta 36. Vain yksi pelaaja otettiin ylimääräisenä peliin, ja sekin johtui pelijohdon tekemästä sössistä pyytää kahta pelaajaa samaan hahmoon toisesta tietämättään kun edellinen pelaaja oli perunut. Kirjoitin tälle toiselle henkilölle sitten hahmon koska olin jo luvannut hänet peliin ottaa ja vihaan sanoa ihmisille "Sori, tiesin että olet jo hehkuttanut kaikkialle ja olet ihan sikainnoissasi, mut et pääsekään peliin, paska mäihä."
Miksi en ottanut enemmän pelaajia vaikka innokkaita riitti? Edes sellaiseen mini-npc-rooliin joka vaikka maksaa koko pelimaksun eikä silti saa edes hahmoa, kunhan pääsee edes paikalle? Koska siinä vaiheessa mulla olisi ollut 20 muuta henkilöä hengittämässä niskaan ja kysymässä miksi he eivät päässeet. Sen takia. Pidin kiinni periaatteestani etten aiheuttaisi pahaa mieltä sen takia, mistä tämä entry alunperin lähti.
Ärsyttämään mua jäi väärinkäsitys joka koski Päiviä ja josta olin todella pahoillani ja olen edelleen. Olin hetken aikaa jo taipumassa että Päivi pääsisi paria päivää ennen pelaamaan juurikin tuollaista random-sihteerihahmoa, kunnes tajusin muun pelinjohdon kanssa puhuttuani miten epäreilua se muita kohtaan lopulta olisi. Olin luvannut ilmoittaa Villelle, joka asiasta oli puhunut, iltaan mennessä jos Päivi voisi tulla. En ilmoittanut mitään koska saldoni oli tehokkaasti kiinni enkä ollut ehtinyt ostaa vielä prepaidia, mutta oletin asian olevan selvä, enhän missään vaiheessa ollut sanonut kunnolla kyllä, enemmänkin vain hyvin vahva ehkä.
Myöhemmin kuitenkin mulle selvisi että Ville oli olettanut hiljaisuuteni tarkoittavan kyllä, ja oli sanonut Päiville että se pääsee peliin. Lyhyen hampaiden kiristelyn jälkeen sain kuitenkin sanottua etten missään vaiheessa sanonut kyllä, ja toivoin ettei Päiville tullut paha mieli asian suhteen, ainakaan pitkäksi aikaa. Ja ettei se ennen kaikkea olettanut asiassa olevan mitään henkilökohtaista. En ole vieläkään asiasta kysynyt.
Kyseessä oli kuitenkin inhimillinen väärinkäsitys enkä tässä syyllistä Villeä aiheesta, älkää luulko niin, haluan vain todeta näin tekstin välityksellä olevani vieläkin epätietoinen miten asiaan ylipäänsä suhtauduttiin. (P.S. Ville on kyllä lukenut tän vaikkei lj:tä omistakaan so no need to gossip :D)
MUTTA taas takaisin aiheeseen. Eli seuraavaksi pelikokemus.
Kyllä, mä katson pelikokemusta kun castaan pelaajiani. Ja joo, niin tekee kaikki muutkin. Ei niitä johtajia anneta kahta peliä pelanneille pelaajille. Ei se vaan toimi. Mutta mikä on riittävä pelikokemus? Itse luulen että kyse ei ole pelatuista peleistä, vaan että MITÄ pelejä ne ovat olleet. Oletko tuttu kasvo vaikka takanasi olisi vain viisi peliä? Oletko pelannut 50 peliä, mutta kukaan ei silti ole kuullut sinusta mitään? Kyllä se vaikuttaa. Aina on joku joka voi olla sanomassa "Se pelasi hyvin" tai että "Toi oli kyllä kamalan huono ja offas koko ajan". Eli pienelläkin pelikokemuksella voi päästä, jos ne ovat olleet oikeanlaisia (isoja joissa paljon pelaajia) pelejä.
Olikohan mulla muuta? Ei kai. Keskustelu vapaa. Olen varmasti unohtanut joitakin pointteja tai en ole selittänyt tarpeeksi hyvin.
Eli millä periaatteella peliin pääsee, jos on valittava kahden eri tavalla todella hyvän pelaajan välillä?
Looginen vastaus: Se mitä sillä hetkellä hahmoihin enemmän tarvitaan. Joku, joka osaa toteuttaa pelinjohtajan maskeeraus- ja proppausvisiot. Ylipäänsä toteuttaa visioita.
Vaihtoehtoinen vastaus: Tuuri. Tai ehkä naamasi miellytti pelinjohtajaa enemmän. Tai tissisi.
Epätodennäköinen mutta mahdollinen vastaus: Olet liian ruma ja läski etkä siksi pääse. Tai pääsit koska pj haluu päästä banee sua.
Keittiöpsykologinne Janina päättää tämän pohdiskelun ja menee nyt nukkumaan.
