Fingrid aikoo rakentaa leveän sähkön­siirtolinjan, joka halkoo satojen kilometrien matkan Pohjois-Suomesta Kymenlaaksoon

Fingridin suunnitteleman Harjulinjan toinen pää on Kouvolan datakeskus­keskittymässä. Voimalinjan pohjoiset reitit ovat herättäneet runsaasti vastustusta.

YIT:n ja Caverion Oy:n datakeskustyömaa Korialla, Kouvolassa. Etualalla kaivinkone soramontussa.
Datakeskukset ovat yksi syy, jolla lisäsähkön ja uuden voimalinjan tarvetta perustellaan. Arkistokuvassa viime keväältä Korian datakeskuksen työmaa Kouvolassa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Kouvolan ja muun Etelä-Suomen datakeskuksille suunnitellaan suurta osaa Suomea halkovaa uutta järeää sähkönsiirtoyhteyttä.

Kyseessä on satojen kilometrien mittainen sähkönsiirtoyhteys Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärveltä Kymenlaaksoon Kouvolaan. Linjan päätepiste olisi Korian taajamassa, jonne rakennetaan Tiktokin käyttöön tulevaa datakeskusta.

Hypercon havainnekuva Kouvolan Korialle rakentuvasta Tiktokin datakeskuksesta.
Havainnekuvassa Tiktokin datakeskus Kouvolan Korialla. Keskus on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuodenvaihteen tienoilla. Kuva: Hyperco

Harjulinjaksi nimetty uusi voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan turvaamaan turvaamaan sähköntarve, jota datakeskukset ja teollisuus kasvattavat tulevaisuudessa.

Suuri vastustus

Harjulinjasta tulisi pääosin 96 metriä leveä. Sen tieltä joudutaan raivaamaan metsää, silloin kun nykyisiä voimalinjojen paikkoja ei voida hyödyntää.

Hanke on pitkin kuluvaa vuotta herättänyt runsaasti vastustusta Harjulinjan pohjoisosissa, joissa reittivaihtoehtoja on jo piirretty suunnittelukartoille Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa.

Myllykosken vanha paperitehdas.
Harjulinjaa vastustavan yhdistyksen mielestä uusi voimalinja tehdään sähkösyöppöjen datakeskusten tarpeisiin maaseutumaiseman kustannuksella. Kouvolan uusin datakeskus tulee Myllykoskelle entiseen paperitehtaan tiloihin. Arkistokuva. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Harjulinjan rakentamista vastustavan Järvi-Suomen puolesta -yhdistyksen mukaan sähkölinja muokkaisi maaseudun maisemaa kohtuuttomasti. Yhdistys haluaisi kunnallisia kansanäänestyksiä voimalinjan rakentamisesta.

Ensi viikonloppuna yhdistys järjestää Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa mielenilmauksen, jossa se levittää maastoon neljä kappaletta 96 metriä pitkiä banderolleja kuvaamaan Harjulinjan tarvitseman maa-alueen leveyttä.

Eteläisen Harjulinjan suunnittelu alkutekijöissään

Toistaiseksi on vielä epävarmaa, kuinka paljon Harjulinjalle pitää raivata tilaa Etelä-Savosta Kymenlaaksoon.

– Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa varten on jo alustavasti hahmoteltu reittejä. Ohjelma julkaistaan näillä näkymin loka-marraskuun taitteessa, arvioi vanhempi asiantuntija Marja Nuottajärvi Fingridiltä.

Voimalinja ja auto kevättalvisella maisematiellä pellon laidalla.
Nykyistä kantaverkon voimalinjaa Kouvolan Korialla. Fingridin mukaan sähkönkulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Arkistokuva helmikuulta 2025. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kouvolaan ulottuva Harjulinjan osuus rakennettaisiin näillä näkymin vuonna 2032.

Marja Nuottajärvi uskoo, että myös eteläisen Harjulinjan reittivaihtoehdot keräävät runsaasti palautetta. Pohjoisen osuuden suunnittelu on hänen mukaansa poikinut jo satoja palautteita ja lisää tulee koko ajan.

Kouvola tarvitsee Harjulinjan tulevaisuuden tarpeisiin

Kouvolassa Harjulinjan rakentaminen saa vahvaa tukea kaupungin elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationilta eli Kinnolta.

Karttakuva Kouvolasta ja sen lähialueista, jossa on merkittynä Hyperco, Atnorth ja Nova Complex. Yläkulmassa Suomen kartta.
Kouvolaan on jo rakenteilla tai vireillä useita datakeskuksia. Fingridin uusi sähkönsiirtoyhteys Pohjois-Suomesta ulottuisi Hypercon Tiktokille rakennettavan keskuksen lähistölle. Kuva: Mari Siltanen / Yle, Mapcreator, Open Street Map

Elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Pasi Miettinen sanoo, että Kouvolan useat datakeskushankkeet toteutuvat nykyiselläkin sähköverkolla, mutta kyse on myös tulevaisuuden elinvoimasta ja Kouvolalle välttämättömästä sähkönsiirtoyhteydestä.

– Elinvoimaisilla alueilla infran täytyy olla kunnossa, ja sähköverkko on keskeinen osa infraa, Miettinen määrittelee

Rakentamatta jättäminen ei ole vaihtoehto

Järvi-Suomen puolesta -yhdistyksen puheenjohtajan Pekka Väisäsen mukaan toistaiseksi ei ole suunnitteilla varmoja mielenilmauksia, jotka koskisivat Harjulinjan eteläosaa.

– Myöhemmin kyllä toivomme alueen kuntia ja niiden asukkaita mukaan kampanjointiin, Väisänen kertoo.

Yhdistyksen tavoitteena on, että voimalinjaa ei rakennettaisi lainkaan.

Fingridin mukaan uusi voimalinja rakennetaan, vaikka täysin haitattomaksi sitä ei saadakaan.

– Nollavaihtoehto eli rakentamatta jättäminen ei ole realistista. Meillä on lakisääteinen velvoite vahvistaa kantaverkkoa, sanoo Marja Nuottajärvi.

Arkistovideossa Harjulinjan maisemaa Keski-Suomessa Hankasalmella tammikuulta 2026. Video: Simo Pitkänen / Yle.