Perttulan kartanon vanhassa hevostallissa Hämeenlinnassa valmistetaan muun muassa 720 euron nahkareppuja käsityönä. Pariisissa luksustalo Hermès kouluttaa nahkaseppiään vuosia, Hämeenlinnassa Kasperi Products yrittää samaa neljässä kuukaudessa.
– Euroopan arvokkaimmat yritykset pohjautuvat käsityöhön, sanoo Kasperin operatiivinen johtaja Michael Tervanen.
Kasperilla on myös toinen tavoite: yritys haluaa rakentaa Suomeen kokonaisen käsityöalan verkoston.
Ensimmäinen askel on oman nahkaseppäkoulun perustaminen yhteistyössä Ammattiopisto Tavastian kanssa. Toinen askel on käsityöläisruukki, jonne toivotaan kilpailijoitakin.
Kolme opiskelijaa, neljä kuukautta, uusi ammatti
Viime vuoden syyskuussa kolme opiskelijaa aloitti neljän kuukauden koulutuksen Hämeenlinnassa, jonka jälkeen he voivat työllistyä nahkaverstaaseen.
Yhden päivän viikossa opiskelijat olivat Kasperin verstaalla ja pari päivää opistolla. Siellä on toinen Suomen kahdesta suutarilinjasta, toinen on Kankaanpäässä.
– Eihän tässä ammattilaiseksi tule, mutta perustaidot oppii, kertoo Laivi Koit, Tavastian suutarien ja nahkaseppien opettaja.
Pikakoulutuksessa käytiin läpi perusteet, kuten ompelukoneen käyttö, suoran tikin teko ja nahan tuntemus. Kasperin tiloissa kolmikko pääsi käyttämään yrityksen materiaaleja ja oppi tuotantotavat.
– Täällä ei tehdä vain laukkuja, vaan verstaastamme on tullut koulutuslaitos. Kaikki työvaiheet käydään läpi uusien opiskelijoiden kanssa, selittää Kasperin Michael Tervanen.
Elli Sihvo jäi Kasperille töihin heti koulutuksen jälkeen.
– Se oli mun tavoite. He tarvitsivat työntekijää ja minä olin ehdokas, Sihvo sanoo.
Niina Rantala, jolla on suvussa käsityöyrittäjiä, haluaa jatkaa vielä suutarinopintoja.
Yksi opiskelija on 10 000 euron investointi
Kasperi laskee omalle mentoroinnille kovan hinnan. Michael Tervanen arvioi, että yhden opiskelijan kouluttaminen maksaa yritykselle noin 10 000 euroa. Opiskelijoiden ohjaaminen vie aikaa tuotannosta.
Miksi pieni verstas investoi koulutukseen?
Tervanen perustelee investointia kasvulla. Yritys tarvitsee lisää tekijöitä, mutta nahkaseppiä ei yksinkertaisesti ole tarjolla.
Kasperin liikevaihto oli viime vuonna noin 530 000 euroa. Noin 60–70 prosenttia myynnistä menee ulkomaille, siis Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Suurin markkina on silti Suomi, mutta Pohjois-Amerikka tulee heti perässä.
Töissä on kuusi vakituista ja pari osa-aikaista. Kasvu tuo myös rekrytointipaineita: kuten mistä löytää sopivia nahkaseppiä?
Kun Kasperi siirtyi Forssasta Hämeenlinnaan, yksi keskeinen syy oli Ammattiopisto Tavastia.
Yritys otti yhteyttä suutarilinjan opettajaan Laivi Koitiin ja idea omasta nahkaseppäkoulusta syntyi. Nyt se on osa Tavastian tekstiilin- ja muotialan suutarin perustutkinnon koulutusohjelmaa.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on tällainen yhteistyö. Tietääkseni alalla ei ole juuri tällaista aiemmin tehty, Koit arvelee.
Luksustalo Hermès antoi idean
Inspiraatiota koulutukseen on haettu Pariisista. Ranskalainen luksustalo Hermès kouluttaa työntekijänsä artesaanin ammattiin omassa oppilaitoksessaan.
– He ovat onnistuneet luomaan katoavalle alalle työpaikkoja. Suomessa käsityötä ajatellaan usein vain harrastuksena, mutta Euroopan arvokkaimmat yritykset pohjautuvat käsityöhön, Tervanen muistuttaa.
Hermèsin koulu kestää vuosia, Kasperin vain neljä kuukautta. Se on kuitenkin riittävän pitkä perusteiden oppimiseen, ja tarpeeksi lyhyt ollakseen tehokas.
– Tärkeintä on, että hakija on määrätietoinen ja motivoitunut työllistymään alalle, Tervanen painottaa.
Tasokas nahkatuotanto on Suomessa mahdollista
Opettaja Laivi Koit näkee, että käsityöammattien arvostus on nousussa.
– Ihmiset tiedostavat, että korjaamalla käytetään tuote loppuun asti.
Hänen mukaansa Tavastian suutarilinjan opiskelijoilla menee hyvin. Vanhat suutarit etsivät jatkajia.
– Suurin osa opiskelijoistamme lähtee miltei saman tien töihin valmistumisensa jälkeen.
Koit näkee yhteistyön arvon laajemmin kuin vain Kasperin tarpeissa.
– Opiskelijat näkevät, mitä työelämän arki on ja että tällainen tuotanto on Suomessa mahdollista. Se on tässä tärkeintä.
Kasperin seuraava nahkaseppien koulutusohjelma alkaa syksyllä. Haku on juuri päättymässä, mukaan otetaan 3–4 opiskelijaa.
Michael Tervanen haluaa kehittää koulutusta. Kasperi käyttää vahvaa nahkaa, jota on vaikeampi käsitellä ja sitä olisi hyvä opettaa myös Tavastiassa.
Kasperilla on myös yhteistyökoulu Pariisissa, jonka kanssa on suunnitteilla opettaja- tai opiskelijavaihtoa.
Perttulaan käsityöläisten yhteisö?
Kasperi Products haluaa kasvaa Perttulassa ankkuriyritykseksi, joka vetää ympärilleen kokonaisen käsityöläiskeskittymän. Yrityksen tavoitteena on perustaa alueelle käsityöläisruukki, johon tulisi myös muita toimijoita, jopa kilpailijoita.
– Meillä on oma tuotanto ja koko arvoketju omissa käsissä. Hankimme materiaalit itse, koulutamme omat työntekijämme ja myymme kaiken itse. Näin voimme osoittaa, että tämä on mahdollista ja kaupallisesti kannattavaa, perustaja ja suunnittelija Janne Kasperi Suhonen sanoo.
Kasperi käy jo neuvotteluja muutaman pienen toimijan kanssa, jotka voisivat siirtyä Perttulaan.
– Haave on, että saisimme paljon tekijöitä ja kokonaisen ekosysteemin, jossa on enemmän työntekijöitä ja tukkureita. Teemme niin hyvää työtä kuin pystymme. Tällä hetkellä asiakkaat äänestävät, että tämä on sen arvoista, Janne Suhonen hymyilee.