Oulun yliopiston katolla aurinkopaneelien keskellä komeilee hämmentävä hökötys. Hieman tavallista aurinkopaneelia muistuttava vempain on aurinkovetyreaktorin prototyyppi, jolla tuotetaan vetyä.
Linnanmaan kampuksen katolla testataan parhaillaan ensimmäisenä Suomessa aurinkovetypaneelia ulko-olosuhteissa. Se tuottaa vedestä vetyä auringonpaisteessa.
Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan Suomi on aurinkovedyn kehittämisessä teolliseen mittakaavaan kärkijoukoissa, Japanin ja Espanjan kannoilla. Oulun testireaktori on tärkeä askel aurinkovedyn edistämisessä.
Laboratoriossa kehitetyt prosessit, katalyytit ja aurinkovetypaneelien kalvot ovat nyt saavuttaneet prototyyppivaiheen.
Aurinkovedyn tuottamiseen tarvitaan vain kolme elementtiä: vettä, auringonvaloa ja valokatalyyttista materiaalia. Juttua tehdessä aurinko porottaa kirkkaasti, joten on hyvät edellytykset vedyn tuotantoon.
– Täytyy olla kirkas auringonpaiste, jotta saadaan riittävästi energiaa, hyvä katalyyttimateriaali, joka pystyy keräämään auringon energian ja vettä, josta vety syntyy. Muuta ei sitten tarvitakaan, yliopistotutkija Samuli Urpelainen kuvailee vetyreseptiä.
Aurinkovetypaneelin sisällä oleva vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi auringonvalon avulla, kun aurinko porottaa paneeliin tarpeeksi.
Vetyenergia on päästötöntä energiaa
Oulun yliopisto on yksi tärkeimmistä vetytutkimuksen keskuksista Suomessa. Oulun yliopistolla kokonaisrahoitus vetyprojekteille on yhteensä 68 miljoonaa euroa. Tutkimusprojekteja vetyyn liittyen on käynnissä kaikkiaan 58.
Suomessa on käynnissä tällä hetkellä noin 60 teollisen mittakaavan vetyprojektia. Oulun yliopistolla arvioidaan, että nämä voisivat tuottaa vuonna 2035 Suomen talouteen 16–34 miljardia euroa ja tuoda 60 000–115 000 työpaikkaa.
Miksi vetyä tutkitaan? Tutkijoiden mukaan vedyllä voidaan korvata fossiiliset polttoaineet.
Tällä hetkellä vetyä valmistetaan pääasiassa fossiilisesta maakaasusta, mikä tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuudessa vetyä voitaisiin valmistaa auringon avulla päästöttömästi.
Vedyn parhaita puolia on sen monikäyttöisyys. Vety on teollisuudessa yleinen raaka-aine, mutta se soveltuu myös energian varastointiin ja siirtämiseen.
Grafiikka näyttää vedyn matkan tuotannosta jatkokäyttöön:
Suomessa käytetään vetyä esimerkiksi öljynjalostuksessa ja lannoitteiden valmistuksessa.
Niin sanottu vetytalous nähdään osana tulevaisuuden energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä.
Vetyä voi tuottaa missä tahansa, kunhan löytyy vettä ja aurinkoa
Professori Marko Huttula johtaa Oulun yliopistolla vetytutkimusta. Hänen tutkimusryhmässään tutkitaan aurinkovedyn lisäksi muun muassa perhosten siipien ja kasvien lehtien rakenteita vetyaurinkopaneelien tehostamiseksi.
Esimerkiksi perhosten siipien suomuja matkimalla voidaan tehostaa aurinkoenergian keräämistä. Luonnonvalo taittuu eri tavalla erilaisissa siipien rakenteissa. Oulun yliopistossa on tutkittu myös aurinkopaneelien asentamista oikeaan kulmaan.
Oulun yliopiston tutkija Samuli Urpelainen korostaa, että aurinkovety sopii energiantuotantomuotona minne tahansa, myös sellaisiin paikkoihin, missä sähköstä on pulaa.
Oulun yliopiston vetyprojekti ei ole kuitenkaan vielä valmis. Matkaa on vielä siihen, että tuotanto alkaisi niin sanotusti kentällä.
– Tällainen teknologia voisi olla hyvinkin hyödyllistä. Jos tätä Suomessa kehitetään, niin totta kai se on myös vientituote siinä missä se voi olla energialähde täällä meilläkin.
Tutkimushankkeen pohjalta on kuitenkin syntynyt jo spin-off-yritys kehittämään aurinkovedyn kaupallista tuotantoa. Tutkijoiden mukaan aurinkovetypaneeleja voisi olla laajemmin käytössä ehkä 2030-luvulla.
Huttula arvioi, että aurinkovetypaneelit tulevat olemaan perinteisiä aurinkopaneeleita merkittävästi tehokkaampia energiantuotannossa. Lisäksi perinteiset aurinkopaneelit sisältävät kriittisiä raaka-aineita.
Hän uskoo, että merkittävä osa vedyn tuotannosta tulee olemaan tulevaisuudessa aurinkovetypohjaista.
Korjaus 26.5.2026 klo 9:30: Projektitutkija on nimeltään Joona Halonen, ei Joona Hakonen, kuten aiemmin kerroimme.