Suomessa tuotettiin maaliskuussa vähiten vesivoimaa 15 vuoteen. Sähköä syntyi vain 852 gigawattituntia, kun viime vuoden maaliskuussa tuotanto oli vielä 1 042 gigawattituntia.
Energiateollisuus ry:n vesivoimatilaston mukaan 2000-luvulla maaliskuussa Suomessa on tuotettu vesivoimalla vähemmän sähköä vain vuosina 2011 ja 2003.
Tammi-helmikuussa vesivoimaa tuotettiin vielä suunnilleen viime vuoden malliin.
Marja Rankila on Energiateollisuus ry:n kestävän kasvun asiantuntija. Hänen mukaansa vesivoiman vähäisen tuotannon taustalla on jo toista vuotta kestävä kuivuus ja vähäluminen talvi erityisesti Itä-Suomessa.
– Pohjoisen isoissa vesivoimajoissa vettä on vielä ollut hyvin ja Länsi-Suomessakin tilanne on ollut talvella kohtuullinen, hän sanoo.
Rankilan mukaan vesivoiman tuotanto voi jatkua normaalia pienempänä myös kesällä, jos kevät ja kesä jatkuvat kuivina.
Vesivoimatilastot paljastavat Rankilan mukaan myös trendin, jossa talvet ovat muuttuneet aikaisempaa lyhyemmiksi. Tämä vaikuttaa siihen, milloin vettä on paljon vesistöissä.
– Näyttää siltä, että tulvat tulisivat aiemmin keväällä ja vesi lähtisi nopeammin laskuun kesää kohti mennessä, Rankila sanoo.
Vuoksen ja Kymijoen juoksutukset alhaalla
Itä-Suomen huono vesitilanne näkyy selvästi Saimaan laskujoella Vuoksella, jossa energiayhtiö Fortumilla on Tainionkosken ja Imatrankosken voimalaitokset.
Fortumin Vuoksen aluepäällikkö Erkki Luukkosen mukaan yhtä huono vesitilanne Saimaalla on ollut viimeksi 20 vuotta sitten.
– Vastaavaa on ollut viimeksi vuosina 2006 ja 2003, hän sanoo.
Luukkosen mukaan Fortumin Vuoksen voimaloiden kapasiteetista on käytössä nyt noin 60 prosenttia.
Sama tilanne on myös Kymijoella, jossa Kemijoki-yhtiöllä on Inkeroisten ja Anjalankosken voimalaitokset.
Kemijoki-yhtiön jatkuvuuden hallinnan johtaja Heikki Poikela kertoi äskettäin Ylelle, että veden virtaus Kymijoella on nykyään alle puolet tavallisesta 300 kuutiosta sekunnissa.
– Osa turbiineista seisoo, koska pienemmällä virtauksella on selkeä vaikutus tuotantoon, hän kertoi.
Vuoksen juoksutuksia tuskin enää lasketaan
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus määrää Saimaan vesien juoksutusmääristä Vuokseen. Vuoden aikana se on päättänyt vähentää juoksutuksia useasti.
Viimeksi 4. toukokuuta elinvoimakeskus määräsi laskemaan juoksutusta 300 kuutiometriin sekunnissa, joka on alin taso sitten vuoden 2006.
Vuoksen vuotuinen keskivirtaama on noin 600 kuutiometriä sekunnissa.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan Tapio Tuukkasen mukaan juoksutusmäärää tuskin enää lasketaan nykyistä alemmaksi.
– Nykyisessä vesitilanteessa 300 kuutiota sekunnissa on jo minimitaso juoksutuksille. Se on hyvin pieni juoksutus, hän sanoo.
Fortumin Vuoksen aluepäällikkö Erkki Luukkonen kertoo videolla, että Fortum toteuttaa viranomaispäätöksiä Vuoksen juoksutusmäärissä:
Tuukkasen mukaan Saimaan pinta olisi nykyistä alempana luonnonmukaisessa tilanteessa, jossa Vuoksessa ei olisi vesivoimaloita eikä juoksutusta säädeltäisi.
– Veden korkeus on nyt noin 17 senttimetriä luonnonmukaista vedenkorkeutta ylempänä. Kesäkuun lopulla arvioimme, että ero kasvaa jo 30 senttimetriin ja heinäkuun lopulla 40 senttiin Tuukkanen sanoo.
Vähentämällä juoksutusta vedenkorkeuden laskua voidaan hillitä, mutta ei estää sitä kokonaan.
Suomen ja Venäjän valtiosopimus säätelee Vuoksen juoksutuksia. Sen mukaan normaalissa vesitilanteessa Saimaata ei säännöstellä vaan vedenkorkeus noudattaa luonnonmukaista vaihtelua.
Kuivuuden tai tulvan aikana juoksutuksen muuttaminen on mahdollista, jos Saimaan todellinen vedenkorkeus uhkaa ylittää tai alittaa puoli metriä ajankohdan luonnollisen keskivedenkorkeuden.