Venäjän aluejako
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Venäjän federaatio (ven. Российская Федерация, Rossijskaja Federatsija) on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista (ven. субъект Российской Федерации, subjekt Rossijskoi Federatsii). Niitä on kuudella tasolla: tasavallat, autonomiset piirikunnat, alueet, aluepiirit, autonominen alue ja liittokaupungit. Nämä eroavat toisistaan itsehallinnon asteen suhteen, mutta kaikilla on kuitenkin kaksi edustajaa Venäjän parlamentin eli liittokokouksen ylähuoneessa, federaationeuvostossa.
Liittovaltiosubjekteja laajempia aluejaon yksiköitä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Nämä eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, vaan keskushallinnon tapa organisoida toimintaansa valtakunnan eri osissa.
Venäjän tasavallat ovat perinteisesti maan vähemmistökansojen tasavaltoja. Ne eroavat Venäjän muista federaatiosubjekteista siinä, että niillä on oma perustuslakinsa sekä oma virallinen kielensä venäjän ohella.[1][2] Tasavaltojen itsehallinnon on kuitenkin katsottu heikentyneen kasvavissa määrin.[3] Vuonna 2010, Dmitri Medvedev allekirjoitti lain, joka kieltää Venäjän federaation subjektien johtajia kutsumasta itseään "presidenteiksi".[4] Muutokset hyväksyttiin valtioduumassa 21. joulukuuta ja liittoneuvostossa 24. joulukuuta 2010.[4] Viimeinen nimestä luopunut tasavalta oli Tatarstan, joka allekirjoitti lakimuutokset 26. tammikuuta 2023. Nimike korvattiin tittelillä "johtaja" (ven. glava, глава).[5][6]
Federaatiosubjektit
muokkaaLaajin itsehallinto on tasavalloilla. Niin tasavaltojen kuin autonomisten piirikuntien luonteeseen on alun perin kuulunut toimiminen jonkin tai joidenkin vähemmistökansallisuuksien itsehallintoyksikkönä. Jotkin federaatiosubjektit ovat hallinnollisesti sisäkkäisiä: jokin tai jotkin subjektit voivat sisältyä toiseen subjektiin, vaikka ovatkin samalla itsenäisiä subjekteja.
Alueiden lukumäärä muuttuu ajoittain muun muassa siksi, että subjekteja yhdistetään ja alueista tulee aluepiirejä.
| tasavalta (ven. республика, respublika) (21 kpl)
| |
| autonominen piirikunta (ven. автономный округ, avtonomnyi okrug) (4 kpl)
| |
| alue (ven. область, oblast) (46 kpl)
| |
| aluepiiri (ven. край, krai) (9 kpl)
| |
| autonominen alue (ven. автономная область, avtonomnaja oblast) (1 kpl)
| |
| liittokaupunki (ven. федеральный город, federalnyi gorod) (2 kpl) |
Tasavallat
muokkaa
.svg){kind=small}
Autonomiset piirikunnat
muokkaa- Pääartikkeli: Venäjän autonomiset piirikunnat
| Numero | Piirikunta | Pääkaupunki | Lippu | Vaakuna | Federaatiopiirit | Talousalueet | Pinta-ala (km2) |
Väkiluku (2002)[7] |
Perustettu |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tšukotka | Anadyr |  |
 |
Kaukoidän federaatiopiiri | Kaukoidän talousalue | 737 700 | 53 824 | 1930 |
| 2 | Hanti-Mansia | Hanty-Mansijsk (suurin kaupunki Surgut) |
 |
 |
Uralin federaatiopiiri | Länsi-Siperian talousalue | 523 100 | 1 432 817 | 1930 |
| 3 | Nenetsia | Narjan-Mar |  |
 |
Keskinen federaatiopiiri | Keskinen talousalue | 176 700 | 41 546 | 1929 |
| 4 | Jamalin Nenetsia | Salehard (suurin kaupunki Nojabrsk) |
 |
 |
Uralin federaatiopiiri | Länsi-Siperian talousalue | 750 300 | 507 006 | 1930 |
Alueet
muokkaa
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
_full.svg){kind=small}
Aluepiirit
muokkaa
Autonominen alue
muokkaa| Numero | Autonominen alue | Pääkaupunki | Lippu | Vaakuna | Federaatiopiirit | Talousalueet | Pinta-ala (km2) |
Väkiluku[7] |
Perustettu |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 79 | Juutalaisten autonominen alue | Birobidžan |  |
 |
Kaukoidän federaatiopiiri | Kaukoidän talousalue | 36 000 | 190 915 | 1934 |
| Liittovaltiokaupunki | Pääkaupunki | Lippu | Vaakuna | Federaatiopiirit | Talousalueet | Pinta-ala (km2) |
Väkiluku[7] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Moskova |  |
 |
Keskinen federaatiopiiri | Keskinen talousalue | 2 511 | 10 382 754 | |
| Pietari |  |
.svg){kind=small} |
Luoteinen federaatiopiiri | Luoteinen talousalue | 1 439 | 4 662 547 | |
Federaatiopiirit
muokkaa- Pääartikkeli: Venäjän federaatiopiirit
Federaatiosubjekteja laajempia aluejaon yksikköjä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Ne eivät ole itsehallinnollisia, vaan toimivat Venäjän presidentinhallinnon alaisina toimistoina. Federaatiopiiriä johtaa Venäjän presidentin nimittämä täysivaltainen edustaja, jonka tehtävä on valvoa federaation elinten toimintaa ja sen lakien toimeenpanoa piirissä sijaitsevissa subjekteissa.
Talousalueet
muokkaa- Pääartikkeli: Venäjän talousalueet
Taloudellisia ja tilastointitoimintoja varten subjektit on myös ryhmitelty 12 talousalueeseen.
Lähteet
muokkaa- ↑ Khakimova, Yulia: How many republics and capitals are there in Russia? gw2ru.com. 26.8.2022. Viitattu 18.6.2026.
- ↑ What are the Republics of Russia? worldatlas.com. Viitattu 18.6.2026.
- ↑ Russia revoking Tatarstan's autonomy web.archive.org. 9.8.2017. Viitattu 18.6.2026.
- 1 2 Medvedev kielsi alueellisia johtajia kutsumasta itseään presidenteiksi (venäjäksi) web.archive.org. 29.12.2010. Viitattu 18.6.2026.
- ↑ Tatarstanin johtaja hyväksyi tasavallan presidentin virkanimikkeen muuttamisen (venäjäksi) web.archive.org. 26.1.2023. Viitattu 18.6.2026.
- ↑ Tatarstan's Leader To Officially Lose Title Of President Sooner Than Expected rferl.org. 26.1.2023. Viitattu 18.6.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Федеральная служба государственной статистики: Численность населения России, субъектов Российской Федерации в составе федеральных округов, районов, городских поселений, сельских населённых пунктов – районных центров и сельских населённых пунктов с населением 3 тысячи и более человек Всероссийская перепись населения 2002 года. Федеральная служба государственной статистики. Arkistoitu 8.7.2018. Viitattu 6.10.2018. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Глава 3. Федеративное устройство Конституция Российской Федерации, Гарант-Интернет (venäjäksi)
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio