Matkustamohenkilökunta
Matkustamohenkilökunta tarkoittaa lentokoneen tai laivan matkustajista huolehtivaa henkilöstöä. Lentoliikenteessä on käytetty perinteisesti sukupuolisidonnaisia ammattinimikkeitä lentoemäntä (nainen) ja stuertti (mies), vaikka kyseessä on sama ammatti. Laivoilla stuertti toimii taloushenkilöstön päällikkönä ja hovimestarina. Suomessa lentoliikenteen matkustamohenkilökuntaa on noin 2 500.
Historiaa
muokkaaEnsimmäiset lentoemännät palkkasi työhön brittiläinen Daimler Airways vuonna 1922. Vuonna 1930 ensimmäinen lentoemäntä aloitti työnsä Boeing Air Transportilla. Hän oli nimeltään Ellen Church, ja hän oli ammatiltaan sairaanhoitaja.[1] Aluksi lentoyhtiöt vaativat lentoemäntien olevan nimenomaan sairaanhoitajia, mutta toisen maailmansodan aikaan vaatimuksesta luovuttiin. Alussa lentoemäntien työ sisälsikin kaikkea mahdollista aina kenkien kiillottamisesta kärpästen lätkimiseen matkustamossa.
Vuonna 1950 lentoyhtiöiden mainoksissa alkoi esiintyä lentoemäntiä, ja 1960-luvulla lentoemännistä tehtiin seksisymboleja, joiden avulla myytiin lentolippuja. Lentoyhtiöillä on aina ollut myös muita vaatimuksia, kuten ikä-, paino- ja pituusrajoitukset. Useissa lentoyhtiöissä pituusrajoitus johtuu joidenkin lentokoneiden pienestä koosta. Avioliitto ja raskaus olivat aiemmin lentoemänniltä kiellettyjä. Syyskuun 11. päivän iskujen ja muiden häiriötapahtumien seurauksena matkustamomiehistön rooli turvallisuusasiantuntijoina ja matkustamon turvallisuuden varmistamisessa on entisestäänkin korostunut.[2]
Laivoilla stuertteja koulutettiin Suomessa 1900-luvun alkupuolella erityisissä kokki- ja stuerttikouluissa, kunnes koulutus siirtyi 1960-luvulla merimiesammattikouluihin.[3][4]
Koulutus ja työ lentoliikenteessä
muokkaaSuurin osa lentoliikenteen matkustamohenkilökunnasta on suorittanut ylioppilastutkinnon ja iso osa myös korkeakoulututkinnon. Matkustamohenkilökuntaa koulutetaan lentoyhtiöiden omilla kursseilla, joita järjestetään työvoiman tarpeen mukaan. Kurssit kestävät 6–8 viikkoa. Kurssin lisäksi tulevat työhönopastuslennot. Lisäksi ammattiin kuuluvat säännölliset kertauskurssit muun muassa turvallisuuteen ja ensiapuun liittyvissä aiheissa.
Matkustamohenkilökunnan jäsen voi hakeutua tietyn työkokemuksen jälkeen purseriksi eli matkustamon esimieheksi. Koulutuksen sisältöä säädellään yleiseurooppalaisessa JAR-OPS 1 -ilmailumääräyksessä.
Tyypilliset muodolliset vaatimukset uudelle hakijalle vaihtelevat lentoyhtiöittäin, mutta yleensä vaaditaan vähintään ylioppilastutkinto tai vastaava, kokemusta asiakaspalvelusta, ikä 22–28 vuotta (Finnairilla ei ole yläikärajaa), pituus 160–180 cm ja hyvä näkö. Kielitaitovaatimukset vaihtelevat lentoyhtiöittäin. Finnairilla vaaditaan hyvää suullista taitoa suomesta ja englannista. Muukin kielitaito katsotaan eduksi. Suomessa matkustamohenkilökuntakursseja järjestävät Finnair ja Ryanair.
Työ on yleensä epäsäännöllistä vuorotyötä. Lentoliikenteen matkustamohenkilökunnan ammattivaivoina ovat hartiakivut ja unettomuus.[5] Lentoemäntien eläkeikä on 58 vuotta. Maailman vanhin lentoemäntä on Iris Peterson, joka vielä 85-vuotiaana (synt. 1921) lensi United Airlinesin palveluksessa vuonna 2007.[2]
Lentoliikenteen matkustamohenkilökunnan työ tunnetaan tiukoista pukeutumis- ja ulkonäköohjeistaan. Useat lentoyhtiöt kieltävät matkustamohenkilökunnalta kasvolävistykset, hammaskorut ja tatuoinnit ja eräät määrittävät ulkonäön aina huulipunan sävyä myöten. 2020-luvulla pukukoodia on löysätty. Esimerkiksi Finnairin lentoemäntien oli käytettävä työkenkinä mustia avokkaita vuoteen 2021, mutta nykyään se saavat käyttää myös tennareita.[6]
Laivojen stuertit
muokkaaLaivoilla stuertti toimii taloushenkilöstön päällikkönä. Stuertti on päivätyöläinen eikä aja vahteja, koska sitä ei ole katsottu normaalisti tarpeelliseksi; taloudenpidossa ja eritoten keittiöpuolen kirjanpidossa katsotaan olevan tarpeeksi työtä stuertille.
Lisäksi stuertti toimii kapteenin hovimestarina, kun laivalle tulee virka- tai muita vieraita, esimerkiksi meklari tai tullivirkamiehiä. Kapteenin arkipäivän palvelusta huolehtii salonkipalvelija, "salonkiville", kun taas muulle päällystölle tarjoilee "messikalle".[7]
Stuertti toimii myös kokkien lähimpänä esimiehenä sekä huolehtii talouspuolen hankinnoista;[7] matkustajalaivoilla hänen esimiehenään on nykyisin purseri, josta joskus käytetään myös nimitystä intendentti.
1940-luvun puolenvälin säännösten mukaan suomalaisella kauppalaivalla piti olla stuertti, jos miehistöä on vähintään 28.[7] Naispuolista stuerttia kutsutaan toisinaan puhekielessä emännäksi tai emännöitsijäksi. Miespuolista stuerttia kutsutaan puhekielessä nimikkeillä stuju, trissa tai rissa.[8]
Palkka ja korvaukset Suomessa
muokkaaFinnairin vuosikertomuksen mukaan matkustamohenkilökunnan vuoden 2013 laskennallinen mediaanipalkka oli 4 152 euroa kuukaudessa. Laskennallinen kuukausiansio on saatu jakamalla bruttoansiot 12 kuukaudella. Näihin laskelmiin ei ole otettu mukaan verottomia etuja tai muita verottomia kompensaatiomuotoja kuten päivärahoja. Lentoemäntien palkat ovat jonkin verran laskeneet vuodesta 2012, jolloin mediaanipalkka oli 4 201 euroa kuukaudessa.
Ammatillinen järjestäytyminen
muokkaaMaailman suurin lentoemäntien yhdistys on yhdysvaltalainen Association of Flight Attendants, johon kuuluu noin 50 000 jäsentä 22 eri lentoyhtiöstä Yhdysvalloista.
Suomessa lentokoneiden matkustamohenkilökunnan etujärjestö on Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry.
Lähteet
muokkaa- ↑ Hehkeät lentoemännät houkuttelivat väkeä historianet.fi. Viitattu 17.9.2018.
- 1 2 Michael Fitzpatrick: Flights of fancy The Guardian. 7. heinäkuuta 2007.
- ↑ Lemberg, Daniel: Opetuskeittiön haasteet tulevaisuudessa, s. 9. Turun ammattikorkeakoulu, 2011.
- ↑ Kuolleita: Rehtori Suoma Palo. Helsingin Sanomat, 24.5.1983, s. 12.
- ↑ Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry: Hartiakivut ja unettomuus ammattivaivoina 12. kesäkuuta 2006. www.slsy.info. Arkistoitu 5.1.2007. Viitattu 1.2.2007. (suomi)
- ↑ Lentoemännät saavat jalkaansa tennarit, ja tästä syystä se on mielenkiintoista Yle Uutiset. 17.8.2023. Viitattu 17.8.2023.
- 1 2 3 Siellä missä laivakokkeja tehdään. Helsingin Sanomat, 21.9.1946, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Eero Pakkala (toim): Suomi ja meri, s. 76; WSOY, 1981. ISBN 951-0-10692-5
Aiheesta muualla
muokkaa
- Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry
- Lentoemännän ja stuertin ammatinkuvaus (Ammattinetti)
- Ylen Elävä arkisto: Haaveissa siintää lentoemännän ammatti