Litani
Litani (arab. نهر الليطاني; Nahr al-Lytany) on joki Etelä-Libanonissa. Se alkaa Baalbekista Bekaan laaksosta ja laskee Välimereen Sidonin eteläpuolella. 170 kilometrin pituisena se on pisin kokonaan Libanonissa oleva joki[1].
| Litani | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Aasia |
| Maat |  Libanon |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Pinta-ala | 2 100 km² |
| Joen uoman kohteita | |
| Laskupaikka | Välimeri |
| Läpivirtausjärvet | Qaraounjärvi |
| Sivu-uomat | Wadi Saluki (en) (käännä suomeksi) |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 1 000 m |
| Pituus | 170 km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
 Litani |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku
muokkaa
Litanilla on pituutta noin 170 kilometriä[1] ja sen valuma-alueella on kokoa noin 2 100 km²[2]. Joki alkaa al-Aleewin lähteiltä noin 10 kilometriä Baalbekin kaupungista länteen noin 1 000 metrin korkeudella merenpinnasta.[1] Joki virtaa alkulähteiltään lounaaseen Libanonvuorien ja Anti-Libanonvuorten välistä Bekaanlaaksoa pitkin[3] kunnes se muodostaa Qaraounjärven tekojärven.[2] Lähellä Marjayounin kaupunkia joki kääntyy kohti länttä halkoen syvimmillään 275 metristä rotkoa Libanonvuorten läpi, jonka jälkeen se laskee Välimereen Sidonin kaupungin eteläpuolella.[3] Joen kulun varrella siihen liittyy useita sivujokia. Joen virtaama on noin 750 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.[1]
Käyttö
muokkaaVuonna 1960 valmistunut Qaraounin pato ohjaa vettä kolmelle vesivoimalalle, joiden yhteisteho on 190 MW. Samaan tapaan vettä ohjataan sen avulla maatalouden käyttöön.[4] Vettä käytetään maataloudesa etenkin Bekaanlaakson laajoilla viljelmillä. Litanin kansallinen jokiviranomainen Libanonissa on perustettu vuonna 1954 tavoitteena lisätä keinokasteltua maata, rakentaa vesivoimaa ja luoda virkistysalueita.[3]
Israelin ja Libanonin konfliktit
muokkaaLitanijoella on ollut strategista merkitystä sen jakaessa Etelä-Libanonin kahteen erilliseen osaan. Ensimmäisen maailomansodan jälkeen jotkut sionistit, kuten Chaim Weizmann, esittivät Etelä-Libanonin liittämistä tulevaisuuden Israeliin ja Litanijoen varmistamista juutalaisen valtion maatalouskäyttöön. Myöhemmin ajatusta pitivät esillä myös David Ben-Gurion ja Moshe Dayan. Esitykset eivät kuitenkaan myöhemmin toteutuneet Israelin itsenäistyessä sodassa arabinaapureitaan vastaan.[2]
Vuoden 2006 Libanonin sodassa yksi Israelin päätavoitteista oli työntää Hizbollahin joukot Litanijoen pohjoispuolelle ja luoda puskurivyöhyke sen eteläpuolelle. Sota päättyi myöhemmin Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmaan 1701 ja asejoukkojen vetäytymiseen alueelta. Hizbollah palasi kuitenkin myöhemmin alueelle. Israelin ja Hizbollahin ottaessa jälleen yhteen vuoden 2023 Gazan sodan aikana Israel vaati jälleen Hizbollahia vetäytymään joen pohjoispuolelle. Vuoden 2026 Iranin sodan aikana Israel julisti aikovansa miehittää joen eteläpuoliset alueet.[3]
Lähteet
muokkaa- 1 2 3 4 About Basin National Authority of the Litani River. Viitattu 26.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Anthony Chamoun ja Michella Rizk: Litani River: A century of geopolitical significance The Beiruter. 18.3.2026. Viitattu 26.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Litani River Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Litani River Basin Management support (LRBMS) National Authority of the Litani River. Viitattu 26.3.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Litani Wikimedia Commonsissa