kitka

See also: Kitka

Finnish

Etymology

Modern meaning “friction” coined by Finnish teacher and linguist Gustaf Erik Eurén in 1860; originally “creak(ing)”, related to kitkata and kitkuttaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkitkɑ/, [ˈk̟it̪kɑ̝]
• Rhymes: -itkɑ
• Syllabification^(key): kit‧ka
• Hyphenation^(key): kit‧ka

Noun

kitka

1. friction

Declension

Inflection of kitka (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		kitka	kitkat
genitive		kitkan	kitkojen
partitive		kitkaa	kitkoja
illative		kitkaan	kitkoihin
		singular	plural
nominative		kitka	kitkat
accusative	nom.	kitka	kitkat
	gen.	kitkan
genitive		kitkan	kitkojen kitkain rare
partitive		kitkaa	kitkoja
inessive		kitkassa	kitkoissa
elative		kitkasta	kitkoista
illative		kitkaan	kitkoihin
adessive		kitkalla	kitkoilla
ablative		kitkalta	kitkoilta
allative		kitkalle	kitkoille
essive		kitkana	kitkoina
translative		kitkaksi	kitkoiksi
abessive		kitkatta	kitkoitta
instructive		—	kitkoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kitka (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kitkani kitkani accusative nom. kitkani kitkani gen. kitkani genitive kitkani kitkojeni kitkaini rare partitive kitkaani kitkojani inessive kitkassani kitkoissani elative kitkastani kitkoistani illative kitkaani kitkoihini adessive kitkallani kitkoillani ablative kitkaltani kitkoiltani allative kitkalleni kitkoilleni essive kitkanani kitkoinani translative kitkakseni kitkoikseni abessive kitkattani kitkoittani instructive — — comitative — kitkoineni second-person singular possessor singular plural nominative kitkasi kitkasi accusative nom. kitkasi kitkasi gen. kitkasi genitive kitkasi kitkojesi kitkaisi rare partitive kitkaasi kitkojasi inessive kitkassasi kitkoissasi elative kitkastasi kitkoistasi illative kitkaasi kitkoihisi adessive kitkallasi kitkoillasi ablative kitkaltasi kitkoiltasi allative kitkallesi kitkoillesi essive kitkanasi kitkoinasi translative kitkaksesi kitkoiksesi abessive kitkattasi kitkoittasi instructive — — comitative — kitkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kitkamme kitkamme accusative nom. kitkamme kitkamme gen. kitkamme genitive kitkamme kitkojemme kitkaimme rare partitive kitkaamme kitkojamme inessive kitkassamme kitkoissamme elative kitkastamme kitkoistamme illative kitkaamme kitkoihimme adessive kitkallamme kitkoillamme ablative kitkaltamme kitkoiltamme allative kitkallemme kitkoillemme essive kitkanamme kitkoinamme translative kitkaksemme kitkoiksemme abessive kitkattamme kitkoittamme instructive — — comitative — kitkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kitkanne kitkanne accusative nom. kitkanne kitkanne gen. kitkanne genitive kitkanne kitkojenne kitkainne rare partitive kitkaanne kitkojanne inessive kitkassanne kitkoissanne elative kitkastanne kitkoistanne illative kitkaanne kitkoihinne adessive kitkallanne kitkoillanne ablative kitkaltanne kitkoiltanne allative kitkallenne kitkoillenne essive kitkananne kitkoinanne translative kitkaksenne kitkoiksenne abessive kitkattanne kitkoittanne instructive — — comitative — kitkoinenne third-person possessor singular plural nominative kitkansa kitkansa accusative nom. kitkansa kitkansa gen. kitkansa genitive kitkansa kitkojensa kitkainsa rare partitive kitkaansa kitkojaan kitkojansa inessive kitkassaan kitkassansa kitkoissaan kitkoissansa elative kitkastaan kitkastansa kitkoistaan kitkoistansa illative kitkaansa kitkoihinsa adessive kitkallaan kitkallansa kitkoillaan kitkoillansa ablative kitkaltaan kitkaltansa kitkoiltaan kitkoiltansa allative kitkalleen kitkallensa kitkoilleen kitkoillensa essive kitkanaan kitkanansa kitkoinaan kitkoinansa translative kitkakseen kitkaksensa kitkoikseen kitkoiksensa abessive kitkattaan kitkattansa kitkoittaan kitkoittansa instructive — — comitative — kitkoineen kitkoinensa

Derived terms

• kitkainen
• kitkaton

compounds

• kitka-aine
• kitkahäviö
• kitkajarru
• kitkakerroin
• kitkaketju
• kitkakytkin
• kitkalevy
• kitkalukko
• kitkamaa
• kitkamaalaji
• kitkapyörä
• kitkarengas
• kitkasähkö
• kitkatekijä
• kitkatyöttömyys
• kitkavoima
• laakerikitka
• lepokitka
• liikekitka
• liukukitka
• liukumiskitka
• lähtökitka
• sisäinen kitka
• vierimiskitka

Further reading

• “kitka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[3] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

Anagrams

• kakit, katki, kikat, takki, tikka

Polish

Etymology

Etymology tree

Proto-Slavic *kyta

Polish kita

Proto-Indo-European *-keh₂der.

Proto-Balto-Slavic *-kāˀ

Proto-Slavic *-ъka

Old Polish -ka

Polish -ka

Polish kitka

From kita + -ka.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkit.ka/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -itka
• Syllabification: kit‧ka

Noun

kitka f

1. diminutive of kita

Declension

Declension of kitka

	singular	plural
nominative	kitka	kitki
genitive	kitki	kitek
dative	kitce	kitkom
accusative	kitkę	kitki
instrumental	kitką	kitkami
locative	kitce	kitkach
vocative	kitko	kitki

Further reading

• “kitka”, in Wielki słownik języka polskiego‎^[4] (in Polish), Instytut Języka Polskiego PAN
• “kitka”, in Polish dictionaries at PWN‎^[5] (in Polish)