harhautuminen

Finnish

Etymology

harhautua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrhɑu̯tuminen/, [ˈhɑ̝rhɑ̝u̯ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Syllabification^(key): har‧hau‧tu‧mi‧nen
• Hyphenation^(key): har‧hau‧tu‧mi‧nen

Noun

harhautuminen

1. verbal noun of harhautua
   1. straying, going astray

Declension

Inflection of harhautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		harhautuminen	harhautumiset
genitive		harhautumisen	harhautumisten harhautumisien
partitive		harhautumista	harhautumisia
illative		harhautumiseen	harhautumisiin
		singular	plural
nominative		harhautuminen	harhautumiset
accusative	nom.	harhautuminen	harhautumiset
	gen.	harhautumisen
genitive		harhautumisen	harhautumisten harhautumisien
partitive		harhautumista	harhautumisia
inessive		harhautumisessa	harhautumisissa
elative		harhautumisesta	harhautumisista
illative		harhautumiseen	harhautumisiin
adessive		harhautumisella	harhautumisilla
ablative		harhautumiselta	harhautumisilta
allative		harhautumiselle	harhautumisille
essive		harhautumisena	harhautumisina
translative		harhautumiseksi	harhautumisiksi
abessive		harhautumisetta	harhautumisitta
instructive		—	harhautumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of harhautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative harhautumiseni harhautumiseni accusative nom. harhautumiseni harhautumiseni gen. harhautumiseni genitive harhautumiseni harhautumisteni harhautumisieni partitive harhautumistani harhautumisiani inessive harhautumisessani harhautumisissani elative harhautumisestani harhautumisistani illative harhautumiseeni harhautumisiini adessive harhautumisellani harhautumisillani ablative harhautumiseltani harhautumisiltani allative harhautumiselleni harhautumisilleni essive harhautumisenani harhautumisinani translative harhautumisekseni harhautumisikseni abessive harhautumisettani harhautumisittani instructive — — comitative — harhautumisineni second-person singular possessor singular plural nominative harhautumisesi harhautumisesi accusative nom. harhautumisesi harhautumisesi gen. harhautumisesi genitive harhautumisesi harhautumistesi harhautumisiesi partitive harhautumistasi harhautumisiasi inessive harhautumisessasi harhautumisissasi elative harhautumisestasi harhautumisistasi illative harhautumiseesi harhautumisiisi adessive harhautumisellasi harhautumisillasi ablative harhautumiseltasi harhautumisiltasi allative harhautumisellesi harhautumisillesi essive harhautumisenasi harhautumisinasi translative harhautumiseksesi harhautumisiksesi abessive harhautumisettasi harhautumisittasi instructive — — comitative — harhautumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative harhautumisemme harhautumisemme accusative nom. harhautumisemme harhautumisemme gen. harhautumisemme genitive harhautumisemme harhautumistemme harhautumisiemme partitive harhautumistamme harhautumisiamme inessive harhautumisessamme harhautumisissamme elative harhautumisestamme harhautumisistamme illative harhautumiseemme harhautumisiimme adessive harhautumisellamme harhautumisillamme ablative harhautumiseltamme harhautumisiltamme allative harhautumisellemme harhautumisillemme essive harhautumisenamme harhautumisinamme translative harhautumiseksemme harhautumisiksemme abessive harhautumisettamme harhautumisittamme instructive — — comitative — harhautumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative harhautumisenne harhautumisenne accusative nom. harhautumisenne harhautumisenne gen. harhautumisenne genitive harhautumisenne harhautumistenne harhautumisienne partitive harhautumistanne harhautumisianne inessive harhautumisessanne harhautumisissanne elative harhautumisestanne harhautumisistanne illative harhautumiseenne harhautumisiinne adessive harhautumisellanne harhautumisillanne ablative harhautumiseltanne harhautumisiltanne allative harhautumisellenne harhautumisillenne essive harhautumisenanne harhautumisinanne translative harhautumiseksenne harhautumisiksenne abessive harhautumisettanne harhautumisittanne instructive — — comitative — harhautumisinenne third-person possessor singular plural nominative harhautumisensa harhautumisensa accusative nom. harhautumisensa harhautumisensa gen. harhautumisensa genitive harhautumisensa harhautumistensa harhautumisiensa partitive harhautumistaan harhautumistansa harhautumisiaan harhautumisiansa inessive harhautumisessaan harhautumisessansa harhautumisissaan harhautumisissansa elative harhautumisestaan harhautumisestansa harhautumisistaan harhautumisistansa illative harhautumiseensa harhautumisiinsa adessive harhautumisellaan harhautumisellansa harhautumisillaan harhautumisillansa ablative harhautumiseltaan harhautumiseltansa harhautumisiltaan harhautumisiltansa allative harhautumiselleen harhautumisellensa harhautumisilleen harhautumisillensa essive harhautumisenaan harhautumisenansa harhautumisinaan harhautumisinansa translative harhautumisekseen harhautumiseksensa harhautumisikseen harhautumisiksensa abessive harhautumisettaan harhautumisettansa harhautumisittaan harhautumisittansa instructive — — comitative — harhautumisineen harhautumisinensa