dikki

Finnish

Etymology

Borrowed from English dick.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdikːi/, [ˈdikːi]
• Rhymes: -ikːi
• Syllabification^(key): dik‧ki
• Hyphenation^(key): dik‧ki

Noun

dikki (colloquial, humorous)

1. dick, prick, cock (penis)

   Synonyms: siitin, penis

Declension

Inflection of dikki (Kotus type 5*A/risti, kk–k gradation)
nominative		dikki	dikit
genitive		dikin	dikkien
partitive		dikkiä	dikkejä
illative		dikkiin	dikkeihin
		singular	plural
nominative		dikki	dikit
accusative	nom.	dikki	dikit
	gen.	dikin
genitive		dikin	dikkien
partitive		dikkiä	dikkejä
inessive		dikissä	dikeissä
elative		dikistä	dikeistä
illative		dikkiin	dikkeihin
adessive		dikillä	dikeillä
ablative		dikiltä	dikeiltä
allative		dikille	dikeille
essive		dikkinä	dikkeinä
translative		dikiksi	dikeiksi
abessive		dikittä	dikeittä
instructive		—	dikein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of dikki (Kotus type 5*A/risti, kk–k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative dikkini dikkini accusative nom. dikkini dikkini gen. dikkini genitive dikkini dikkieni partitive dikkiäni dikkejäni inessive dikissäni dikeissäni elative dikistäni dikeistäni illative dikkiini dikkeihini adessive dikilläni dikeilläni ablative dikiltäni dikeiltäni allative dikilleni dikeilleni essive dikkinäni dikkeinäni translative dikikseni dikeikseni abessive dikittäni dikeittäni instructive — — comitative — dikkeineni second-person singular possessor singular plural nominative dikkisi dikkisi accusative nom. dikkisi dikkisi gen. dikkisi genitive dikkisi dikkiesi partitive dikkiäsi dikkejäsi inessive dikissäsi dikeissäsi elative dikistäsi dikeistäsi illative dikkiisi dikkeihisi adessive dikilläsi dikeilläsi ablative dikiltäsi dikeiltäsi allative dikillesi dikeillesi essive dikkinäsi dikkeinäsi translative dikiksesi dikeiksesi abessive dikittäsi dikeittäsi instructive — — comitative — dikkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative dikkimme dikkimme accusative nom. dikkimme dikkimme gen. dikkimme genitive dikkimme dikkiemme partitive dikkiämme dikkejämme inessive dikissämme dikeissämme elative dikistämme dikeistämme illative dikkiimme dikkeihimme adessive dikillämme dikeillämme ablative dikiltämme dikeiltämme allative dikillemme dikeillemme essive dikkinämme dikkeinämme translative dikiksemme dikeiksemme abessive dikittämme dikeittämme instructive — — comitative — dikkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative dikkinne dikkinne accusative nom. dikkinne dikkinne gen. dikkinne genitive dikkinne dikkienne partitive dikkiänne dikkejänne inessive dikissänne dikeissänne elative dikistänne dikeistänne illative dikkiinne dikkeihinne adessive dikillänne dikeillänne ablative dikiltänne dikeiltänne allative dikillenne dikeillenne essive dikkinänne dikkeinänne translative dikiksenne dikeiksenne abessive dikittänne dikeittänne instructive — — comitative — dikkeinenne third-person possessor singular plural nominative dikkinsä dikkinsä accusative nom. dikkinsä dikkinsä gen. dikkinsä genitive dikkinsä dikkiensä partitive dikkiään dikkiänsä dikkejään dikkejänsä inessive dikissään dikissänsä dikeissään dikeissänsä elative dikistään dikistänsä dikeistään dikeistänsä illative dikkiinsä dikkeihinsä adessive dikillään dikillänsä dikeillään dikeillänsä ablative dikiltään dikiltänsä dikeiltään dikeiltänsä allative dikilleen dikillensä dikeilleen dikeillensä essive dikkinään dikkinänsä dikkeinään dikkeinänsä translative dikikseen dikiksensä dikeikseen dikeiksensä abessive dikittään dikittänsä dikeittään dikeittänsä instructive — — comitative — dikkeineen dikkeinensä