Keski-Pohjanmaalla Lohtajan Vattajalla on parhaillaan meneillään suuri ilmapuolustusharjoitus, johon osallistuu lähes 2 000 henkeä Maavoimista, Merivoimista, Ilmavoimista ja Rajavartiolaitokselta.
Perjantaiaamuisella drooniuhalla Uudellamaalla ei ollut harjoitukseen vaikutuksia.
– Ei henkisiä eikä käytännöllisiä. Harjoitus etenee suunnitelmallisesti, sanoo harjoituksen johtaja, ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen.
Mallet Strike -harjoitus toteutetaan kahdesti vuodessa. Se on varusmiesten ilmatorjunnallinen pääharjoitus ja suorituskyvyn kehittämisen näkökulmasta todella merkittävä, sanoo Nokelainen.
Harjoitus rakentuu kahdesta vaiheesta. Ampumavaiheessa varusmiehet pääsevät ampumaan heille koulutetulla henkilökohtaisella joukon aseella, kuten ilmatorjuntakonekiväärillä, -tykillä tai -ohjuksella.
– Osaamisen todentamiseksi parasta on ampua myös kovilla ammuksilla ja ohjuksilla, jotta ollaan varmoja, että järjestelmä toimii ja tuodaan luottamus asiaan sen kautta, Nokelainen kuvaa.
Toisessa vaiheessa harjoitellaan monipuolista ilmauhkaa vastaan. Tuolloin mukana on elektronista häirintää, erilaisia maalitilanteita, helikoptereita, lennokkeja ja rynnäkkökoneita.
Uusi elementti harjoituksessa ovat taistelijan omasuojajärjestelmät, joita on tuotu koulutuskäyttöön tämän vuoden aikana.
– Se tarkoittaa pienten, kaupallisten droonien torjuntaan tarkoitettuja havainnointi- ja torjuntavälineitä.
Suomeen ollaan rakentamassa uusia droonientorjuntayksiköitä. Järjestelmät saataneen hankittua koulutuskäyttöönmkin parin vuoden päästä ja täydentävät ilmatorjuntaa.
Vaikka ilmauhkien muutos on ollut nopeaa, Suomi pysyy muutoksen mukana, uskoo Nokelainen.
Hän vakuuttaa, että droonien torjunta onnistuu myös normaalioloissa, vaikka onkin käytännön syistä helpompaa sodan kuin rauhan aikana.
– Puolustusvoimia rakennetaan poikkeusoloja varten, ja sodan aikana meillä on enemmän joukkoja käytössä kuin normaalioloissa. Tämä on asevelvollisuusarmeijan ominaisuus.