Pysäyttävä näky: Nykytaiteen museo Kiasman katosta riippuu värikkäitä, poronhoidossa käytettäviä suopunkeja kuin hirttosilmukoita.
Taideteos viittaa saamelaisten itsemurhiin ja kertoo heille tärkeän elinkeinon vaikeutumisesta.
Ensimmäistä kertaa Kiasmassa
Taidenäyttely Entiset ainoat - Saamelaisen taiteen aika on poikkeuksellinen.
Ensimmäistä kertaa Helsingissä ja Kiasmassa on laajamittainen saamelaisen nykytaiteen yhteisnäyttely.
Esillä on saamelaista ja saamelaisia käsitteleviä taidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
Uutuusnäyttelyyn teokset on valinnut näyttelyn kuraattori, Tenojokilaaksossa asuva Petra Laiti.
Näyttely tarkastelee saamelaisten elämää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kautta.
– Myös sitä, miten ulkopuolisten ihmisten tulo Saamenmaalle on vaikuttanut saamelaisten elämään ja yhteiskuntaan. Nimi Entiset ainoat viittaa siihen, että saamelaiset ovat joskus olleet ainoita omilla maillaan, Petra Laiti sanoo.
Saamelaisia ”maailmanluokan tekijöitä”
Näyttelyssä on teoksia yli 20 taiteilijalta. Näet listan kaikista taiteilijoista jutun lopusta.
Esillä on on muun muassa grafiikkaa, valokuvia, installaatioita, maalauksia ja tekstiilitaidetta. Töitä valitessaan Laitilla riitti valinnanvaraa.
– Tekijöistä ja laadusta ei ole pulaa. Nykytaiteemme on vireää. Saamelaisilla on valtavasti maailmanluokan tekijöitä.
Yksi heistä on taiteilija Outi Pieski. Kun hänellä oli näyttely Tate St Ives -taidemuseossa Cornwallissa Englannissa vuonna 2024, Guardian-lehti ylisti ja antoi sille viisi tähteä.
Suurin osa näyttelyn taiteilijanimistä on suomalaiselle taideyleisölle ennestään tuntemattomia.
Yksi tunnetuimmista, myös kansainvälisesti, on jo edesmennyt Nils-Aslak Valkeapää (1943–2001).
Tältä näyttää hänen akryylityönsä Nimetön (Omakuva/Noaidi, 1991):
Rovaniemellä asuvan taiteilija Lada Suomenrinteen juuret ovat Pohjois-Venäjällä.
Kiasmaan Laiti on valinnut Suomenrinteeltä kolme valokuvateosta.
Videolla näkyvä teos Staalo minut nielaiskoon sarjasta Hätätilanteen sää (2025) on kunnioitus saamelaisaktivisteille.
Taiteilija Eveliina Sarapää asuu Helsingissä, mutta hänen juurensa ovat Utsjoella.
Yksi hänen teoksistaan on moderni tulkinta lohipadosta.
– Se liittyy isoisääni, hänen rakentamiinsa lohipatoihin sekä Tenojoen kohtaloon. Minulle teos on meidän perinteisen kulttuurimme taltioimista.
Eveliina Sarapää uskoo, että näyttely voi lisätä tietoa saamelaisista.
– Taide on hyvä keino saada ei-saamelaisia ymmärtämään kulttuuriamme paremmin.
Saamelaisen taiteen buumi
Saamelaisten taide on nosteessa. Tänä vuonna saamelaista kulttuuria esitellään useissa näyttelyissä eri puolilla maata.
Entiset ainoat on Inarissa sijaitsevan saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely, ja osa teoksista tulee sinne esille lokakuussa.
Oulun taidemuseossa on parhaillaan saamelaistaiteen näyttely Eanangiella - Maan kieli.
Lisäksi Helsingin kaupunginmuseo avaa kaupunkisaamelaisten elämää esittelevän näyttelyn marraskuussa.
Petra Laiti on iloinen siitä, että saamelaiset ja saamelaisten taide kiinnostavat.
– Mutta Suomi tulee jälkijunassa. Ruotsissa ja Norjassa saamelaistaiteen noste alkoi jo vuosia sitten. Nyt Suomessakin on herätty, että hitsi, tämähän on suorastaan trendi.
Ajankohtainen näyttely
Viime vuoden joulukuussa Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.
Raportti kirjaa suosituksia saamelaisten aseman parantamiseksi.
Petra Laiti muistuttaa, että arktiseen alueeseen kohdistuu kansainvälistä kiinnostusta sijaintinsa sekä luonnonvarojen takia. Samalla alkuperäiskansojen oikeudet ovat unohtuneet.
– Näyttelyssä näkyy voimakas poliittinen ääni, mutta myös huumori, herkkyys ja toivo, hän sanoo.
Kuollut yhteiskunta ei tee taidetta
Petra Laiti
Laitin mielestä nyt on tärkeää näyttää saamelaisen kulttuurin elinvoima.
– Saamelainen yhteiskunta ei ole missään vaiheessa kuollut tai romahtanut, koska kuollut yhteiskunta ei tee taidetta.
Entiset ainoat - Saamelaisen taiteen aika, Kiasma, Helsinki 27.3.–6.9.2026.