Loputon sota
Terrorisminvastainen sota on vienyt 20 vuotta, eikä vastustajaa ole nujerrettu.
11. syyskuuta 2001 maailma pysähtyi television ääreen. Yhdysvaltoihin kohdistettiin terrori-iskujen sarja, joissa kuoli yhteensä lähes 3 000 ihmistä.
Iskujen takana oli ääri-islamilainen al-Qaida, jota johti Osama bin Laden.
Presidentti George W. Bush julisti pian sodan terrorismia vastaan.
Bushin retoriikka oli kovaa.
"Olet joko meidän puolellamme tai terroristien puolella"
"Kesyttämätön vapauden liekki saavuttaa maailman pimeät nurkat"
"Pahan akseli"
Osama bin Laden piti saattaa oikeuden eteen "elävänä tai kuolleena"
Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin kuukausi al-Qaidan iskujen jälkeen ja kaatoi järjestöä suojelleen Taliban-hallinnon.
Al-Qaida ja Taliban siirtyivät toimimaan maan alle. Bin Ladenia ei löydetty.
Terrorisminvastaisen sodan tavoite oli kunnianhimoinen: estää terrori-iskut Yhdysvaltoja vastaan ja tehdä maailmasta elinkelvoton terroristeille ja näiden tukijoille.
Kohteena olivat terroristiryhmien lisäksi valtiot, joiden katsottiin suojelevan niitä. Sotilaallisten operaatioiden katsottiin toimivan keppinä, demokratian viemisen porkkanana.
Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003 ja kaatoi diktaattori Saddam Husseinin hirmuhallinnon. Se epäili Irakia joukkotuhoaseista sekä al-Qaidan suojelemisesta.
Joukkotuhoaseita tai viitteitä al-Qaidan suojelemisesta ei löytynyt. Irak ajautui veriseen sisällissotaan.
Operaatioita tehtiin vielä muun muassa Saharan alueella, Somaliassa ja Pakistanissa.
Sotilaat pysyivät Afganistanissa ja Irakissa, ja amerikkalaiset kyllästyivät pitkittyneisiin sotiin.
Osama bin Laden löydettiin viimein vuonna 2011 Pakistanista. Hän sai surmansa Yhdysvaltojen iskussa Abbottabadissa.
Kuten kaikkien sotien, myös terrorisminvastaisen sodan on päätyttävä joskus, presidentti Barack Obama julisti vuonna 2013.
Sota ei kuitenkaan päättynyt.
Vuosina 2018–2020 Yhdysvalloilla oli terrorisminvastaista toimintaa jo 85 eri valtiossa.
Näissä maissa Yhdysvallat on osallistunut taisteluihin tai tehnyt ilma- ja lennokki-iskuja.
Samalla uudet ryhmittymät ovat nostaneet päätään.
Saddam Husseinin hallinnon kaatumisen jälkeisestä kaaoksesta nousi Isis, joka perusti Irakiin ja Syyriaan niin sanotun kalifaatin.
Isisin iskut ylsivät Eurooppaan asti. Tuhoisin tehtiin Pariisiin vuonna 2015.
Isis menetti kalifaattinsa, mutta se myös levittäytyi muun muassa Afrikkaan.
Nyt sen liittolaisia vastaan taistellaan esimerkiksi Mosambikin Cabo Delgadossa.
Al-Qaidan kaltaisten jihadistiryhmien määrä on kasvanut huomattavasti vuoden 2001 jälkeen.
Jihadistitaistelijoita oli vuonna 2018 arviolta 100 000–230 000. Vuonna 2001 määrä oli alle 50 000.
Sodat ovat tuottaneet valtavaa inhimillistä kärsimystä.
Yhdysvaltojen terrorisminvastaisissa sodissa on suorissa väkivaltaisuuksissa kuollut arviolta 335 000 siviiliä Irakissa, Syyriassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja Jemenissä.
Yhteensä ainakin 38 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa vuosina 2001–2021 terrorisminvastaisen sodan väkivaltaisimmissa konflikteissa.
Vuoteen 2020 mennessä Yhdysvallat oli käyttänyt terrorisminvastaiseen sotaan 6,4 biljoonaa dollaria.
Summasta käytettiin yhteiskuntien kehittämiseen korkeintaan muutamia prosentteja.
Al-Qaidan kaltaiset järjestöt atomisoituvat ja nousevat aina esiin muualla. Hyvinvoivat yhteiskunnat eivät tarjoa alustaa terrorismille. Kaaos ruokkii terrorismia, terrorismi kaaosta.
Olli Ruohomäki, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija
Vuoden 2001 iskujen jälkeen Yhdysvaltoihin ulkomailta kohdistettu terrorismi on ollut melko vähäistä. Tätä ei ole voitu kiistatta osoittaa terrorisminvastaisen sodan ansioksi.
Sotatoimet ulkomailla eivät ole estäneet kotimaista terrorismia Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltojen vanha vihollinen Taliban valtasi Kabulin 15. elokuuta lymyiltyään kaksi vuosikymmentä Afganistanin maaseudulla ja maanpaossa.
Järjestöllä katsotaan olevan edelleen läheiset välit al-Qaidaan.
Terrorisminvastaisen sodan lopullinen hinta jää nähtäväksi.
Tekijät
Toimittaja:Vilma Romsi
Kuvatoimittaja:Samuli Huttunen, Pekka Sipilä
Graafikko:Harri Vähäkangas
Lähteet
Costs of War/Watsonin kansainvälisten ja julkisten asioiden instituutti, Brownin yliopisto;The Evolution of the Salafi-Jihadist Threat/Center for Strategic and International Studies;Juttua varten on haastateltu myös Costs of War -tutkimushankkeen johtajaa, Watsonin instituutin vanhempaa tutkijaa Stephanie Savellia;Kuvat: AOP, EPA, Lehtikuva;Videot: Reuters
Julkaistu 31.8.2021 8:55