Kaleessituu(Telescope)

Kaleessituu (Fagiidhoo)

Kaleessituu Balaqeessaa Hooker kan abba seentimeetira 254 (inshii 100) ta'e kan Buufata Xinhawaa Tulluu Wilson keessatti argamu. Xin-hawaa beekamaan Edwin Hubble fagiidhoo kana fayyadamuun siqoo diimaa (redshift) rudaalee fagootti argamanii safaruun, hawaa cufaa babal'achaa akka jiru mirkaneesse.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Xin-hawaa, Ooptiksii
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Hans Lippershey, Galileo, Newton, Hubble
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Dameewwan Walqabatan	Fiiziksii, Injineriingii, Keemistirii

Kaleessituun ykn Fagiidhoon (Afaan Ingiliffaan: Telescope) meeshaa ooptikaalaa (ifaatiin hojjetu) kan carallaa eleektiroomaagineetii kan akka ifa mul’atuu walitti qabuun fakkii wantoota fagoo jiran guddisuuf, ifa gochuuf, fi qulqulleessuuf tajaajiluudha. Meeshaan kun daawwannaa fi qorannoo saayinsii keessatti, keessumaa xinhawaa keessatti, iddoo olaanaa qaba. Innis akka ija samii guddaa ta'ee, wantoota ijaan qullaa arguu hin dandeenye kanneen akka urjilee, rudaalee (galaxies), bakkalleelee (planets), fi qaamolee samii biroo fagoo jiran akka hubannu nu gargaara. Jechi "Fagiidhoo" jedhu jechoota Afaan Oromoo "fagoo" fi "dhihoo" kan walitti fidu yoo ta'u, hiika kallattii meeshaa kanaa ("kan fagoo dhiyeessu") kenna.

Kaleessituun yaada bu'uuraa lama irratti hundaa'a: ifa walitti qabuu (light-gathering) fi fakkii guddisuu (magnification). Dandeettiin isaa inni guddaan ifa baay'ee walitti qabuu isaati. Ijji namaa baay'ina ifaatiin daangeffamaadha, garuu fagiidhoon sababii bal'ina oobiyektii (objective) isaa irraa kan ka'e, ifa laafaa urjii waggaa ifaa kitilaan (miliyoonotaan) lakkaa'aman fagootti argamu irraa dhufu walitti qabuun, akka isaan mul'atan taasisa. Kanaafuu, tajaajilli isaa inni duraa wantoota dukkanaa'oo ifa gochuu dha.

Kaleessituuwwan lafa irra dhaabamanii hojii isaanii kan raawwatan jiru, akkasumas kanneen samii keessa naanna'uun qorannoo gaggeessanis ni jiru. Haa ta'u malee, qorannoo isaanii irratti qilmarsaan (atmosphere) lafaa gufuu ta'a. Qilmarsaan kun ifa urjootaa jeequun fakkiiwwan akka billiquu (twinkle) fakkaatan taasisa. Kana malees, guutummaatti ifa gosa hundaa (kan akka altiraavayoleetii fi raajii-x) of keessa hin dabarsu.

Sababa kanaaf, saayintistoonni fagiidhoo gurguddaa gara hawaa alaatti ergan. Fakkeenyi beekamaan Fagiidhoo Hubble dha. Fagiidhoonni akkasii qilmarsa irraa bilisa waan ta'aniif, fakkii ifaafi qulqullina olaanaa qabu kaasuu danda'u. Isaanis gosa ifaa kan qilmarsaan xuuxu, kan akka xiyya gaammaa, raajii-x, fi diimachii (infrared), qorachuufis ni danda'u.

Seenaa Gabaabaa fi Guddina Kaleessituu

Fakkeenya fagiidhoo jaarraa 17ffaa kan Galiiliyoon fayyadame agarsiisu.

Yaadni doo'innee (lens) fayyadamuun danda'amu jaarraa hedduudhaaf tureera. Haa ta'u malee, fagiidhoon ammayyaa inni jalqabaa jaarraa 17ffaa keessa biyya Nezerlaanditti akka kalaqame amanama. Bara 1608tti, Haans Lippershey jalqabaa doo'innee walitti qindeessuun meeshaa fagoo agarsiisu hojjechuuf mirga kalaqaa gaafate.

Bara 1609tti, saayintistiin biyya Xaaliyaanii Galiiloo Galiileey, waa'ee kalaqa kanaa dhaga'ee, ofii isaatii kan fooyya'aa ta'e hojjete. Galiiliyoon nama jalqabaa fagiidhoo samii qorachuuf fayyadame yoo ta'u, argannoowwan isaa kunniin ilaalcha addunyaan waa'ee sirna biiftuu qabdu guutummaatti jijjiiran. Argannoowwan isaa keessaa muraasni: ji'oonni afur bakkallee Juupita naanna'an jiraachuu (kunis qaamonni samii hundi lafa naanna'u yaada jedhu soba taasise), fi Karaa Waraabeessaa (Milky Way) urjoota lakkoofsa hin qabne irraa akka ijaaramte mirkaneessuu isaati.

Fagiidhoonni jalqabaa rakkoo fajaaja halluu (chromatic aberration) qabu turan. Kunis qarqara fakkii irratti halluu akka sabbata waaqoo (rainbow) agarsiisa. Rakkina kana furuuf, bara 1668tti, Isaaq Niwutan fagiidhoo daawwitii fayadamu kalaqe. Fagiidhoon kun 'fagiidhoo balaqeessaa' (reflecting telescope) jedhama.

Akkaataa Hojii Isaanii

Fagiidhoonni hundi hojii bu'uuraa walfakkaataa qabu: carallaa ifaa fagoodhaa dhufu walitti qabuun tuqaa tokko irratti xiyyeeffachuu. Garaagarummaan isaanii akkaataa isaan itti carallaa ifaa walitti qaban irratti hundaa'a.

1. Fagiidhoo Dabee-darbaa (Refracting Telescope)

Fagiidhoon kun doo'innee guddaa kan doo'innee waanteessaa (objective lens) jedhamu fayyadama. Yeroo ifti doo'innee kana keessa darbu, ni dabee darba (refracts), achiis tuqaa xiyyeeffannoo irratti walitti qabama. Sana booda, doo'inneen ilaaltuu (eyepiece) fakkii sana guddisa.

• Hanqina: Rakkoo fajaaja halluu qaba. Doo'innee guddaa hojjechuun qaaliidha.

2. Fagiidhoo Balaqeessaa (Reflecting Telescope)

Fagiidhoon kun doo'innee bakka buusuun daawwitii golbaa (concave mirror) fayyadama. Ifti faaggee (tube) keessa seenee, daawwitii jalqabaatti bu'ee balaqeessa (reflects). Itti aansee, daawwitii lammaffaa irraa balaqeessa'ee gara doo'innee ilaaltuutti deema.

• Faayidaa: Rakkoo fajaaja halluu hin qabu. Daawwitii guddaa hojjechuun salphaadha.

3. Fagiidhoo Walmakaa (Catadioptric Telescope)

Fagiidhoonni kunniin doo'innee fi daawwitii lamaanuu fayyadamu. Dizaayiniin kun faayidaa gosoota lamaanii walitti fiduun hanqina isaanii hir'isa.

Gosoota Fagiidhoo Kan Ifa Mul'atuun Alaa Hojjetan

Qaamonni samii danuun gosa ifaa kan ijaan hin mul'anne maddisiisu.

• Fagiidhoo Raadiyoo (Radio Telescope): Anteenaa guddaa fayyadamuun dambalii raadiyoo walitti qaba.
• Fagiidhoo Diimachii (Infrared Telescope): Wantoota qorraa kan akka urjoota dhalachaa jiran arguu danda'a. Fakkeenyi guddaan Fagiidhoo Hawaa James Webb dha.
• Fagiidhoo Altiraavayoleetii, Raajii-X, fi Xiyya Gaammaa: Gosoonni ifaa kunniin qilmarsaan xuuxamu, kanaaf fagiidhoonni isaan qoratan hundi hawaa keessatti argamuu qabu.

Fagiidhoota Beekamoo Addunyaa

• Fagiidhoo Hawaa Hubble (Hubble Space Telescope - HST): Bara 1990tti kan ergame. Fakkiiwwan isaa hubannoo keenya waa'ee uumama cufaa daran guddisaniiru.
• Fagiidhoo Hawaa James Webb (James Webb Space Telescope - JWST): Bara 2021tti kan ergame, fagiidhoo diimachii isa guddaa fi humna-qabeessa.
• Very Large Telescope (VLT): Tuuta fagiidhoota balaqeessoo afur kan Chiilii keessatti argamuudha.
• Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA): Tuuta anteenaawwan raadiyoo 66 kan Chiilii keessatti argamu.

Xumura

Xumura irratti, fagiidhoon meeshaa saayinsii qofa osoo hin taane, akka daawwitii gara dabartee (past) keenyaatti ilaalluutti fudhatama. Sababii ifti fagoo irraa ka'ee nu bira ga'uuf yeroo fudhatuuf, yeroo fagiidhoon urjii waggaa ifaa kitila tokko fagaatee jiru ilaallu, haala urjiin sun waggaa kitila tokko dura ture ilaalaa jirra jechuudha.