knipa

Ruotsi

Substantiivi

knipa yl. (1) (yks. määr. knipan[luo], mon. epämäär. knipor[luo], mon. määr. kniporna[luo])

1. telkkä

Verbi

knipa (epäsäännöllinen)

1. nipistää

Taivutus

Taivutus – knipa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	kniper	knips, knipes
imperfekti	knep	kneps
supiini	knipit	knipits
imperatiivi	knip	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: knipa
• passiivin infinitiivi: knipas
• aktiivin part. prees: knipande
• passiivin part. prees: knipandes
• part. perf.: yl. knipen, n. knipet, määr./mon. knipna

Aiheesta muualla

• knipa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)