kliva

Ruotsi

Verbi

kliva (epäsäännöllinen)

1. kiivetä

Taivutus

Taivutus – kliva
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	kliver	klivs, klives
imperfekti	klev	klevs
supiini	klivit	klivits
imperatiivi	kliv	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: kliva
• passiivin infinitiivi: klivas
• aktiivin part. prees: klivande
• passiivin part. prees: klivandes
• part. perf.: yl. kliven, n. klivet, määr./mon. klivna