julkimo
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajulkimo (2)
- julkisuuden henkilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjulkimo/
- tavutus: jul‧ki‧mo
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | julkimo | julkimot |
| genetiivi | julkimon | julkimojen julkimoiden julkimoitten |
| partitiivi | julkimoa | julkimoita julkimoja |
| akkusatiivi | julkimo; julkimon |
julkimot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | julkimossa | julkimoissa |
| elatiivi | julkimosta | julkimoista |
| illatiivi | julkimoon | julkimoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | julkimolla | julkimoilla |
| ablatiivi | julkimolta | julkimoilta |
| allatiivi | julkimolle | julkimoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | julkimona | julkimoina |
| translatiivi | julkimoksi | julkimoiksi |
| abessiivi | julkimotta | julkimoitta |
| instruktiivi | – | julkimoin |
| komitatiivi | – | julkimoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | julkimo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- julkimo Kielitoimiston sanakirjassa