harjoitus

Suomi

Substantiivi

harjoitus (39)

1. yleensä taidon kehittämiseksi suoritettava tehtävä, josta ei välttämättä saada muuta konkreettista hyötyä, harjoittelu

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrjoi̯t̪us/
• tavutus: har‧joi‧tus

Etymologia

• verbi harjoittaa (heikko vokaalivartalo harjoita-) + johdin -us

Käännökset

1. taidon kehittämiseen suoritettava tehtävä

englanti: exercise, practise, rehearsal, drill ranska: exercice m., pratique f. ruotsi: övning

turkki: prova ukraina: вправа f.

Liittyvät sanat

• harjoite

Yhdyssanat

ammatinharjoitus, ampumaharjoitus, elinkeinonharjoitus, harjoitusaine, harjoitusajo, harjoituskartio, harjoituskausi, harjoituskirja, harjoituskurssi, harjoitusleiri, harjoituslenkki, harjoitusmatka, harjoitusohjelma, harjoitusottelu, harjoituspatruuna, harjoitustehtävä, harjoitustunti, harjoitustyö, hartaudenharjoitus, hengitysharjoitus, ilmaharjoitus, intervalliharjoitus, karttaharjoitus, kenraaliharjoitus, kertausharjoitus, keskusteluharjoitus, kirjoitusharjoitus, kuntoharjoitus, käännösharjoitus, lauluharjoitus, maastoharjoitus, näytelmäharjoitus, peliharjoitus, pukuharjoitus, rataharjoitus, rentoutusharjoitus, ruumiinharjoitus, seminaariharjoitus, sormiharjoitus, sotaharjoitus, sovellusharjoitus, stemmaharjoitus, taisteluharjoitus, tieteenharjoitus, tyhjennysharjoitus, uskonnonharjoitus, viimeistelyharjoitus, voimaharjoitus, yhteisharjoitus

Aiheesta muualla

• harjoitus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 151 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa