haikeus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahaikeus (40)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑi̯keus/ tai /ˈhɑi̯keu̯s/
- tavutus: hai‧ke‧us / hai‧keus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haikeus | haikeudet |
| genetiivi | haikeuden | haikeuksien |
| partitiivi | haikeutta | haikeuksia |
| akkusatiivi | haikeus; haikeuden |
haikeudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haikeudessa | haikeuksissa |
| elatiivi | haikeudesta | haikeuksista |
| illatiivi | haikeuteen | haikeuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haikeudella | haikeuksilla |
| ablatiivi | haikeudelta | haikeuksilta |
| allatiivi | haikeudelle | haikeuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haikeutena | haikeuksina |
| translatiivi | haikeudeksi | haikeuksiksi |
| abessiivi | haikeudetta | haikeuksitta |
| instruktiivi | – | haikeuksin |
| komitatiivi | – | haikeuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | haikeude- | |
| vahva vartalo | haikeute- | |
| konsonantti- vartalo |
haikeut- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, että on haikea
|
Aiheesta muualla
muokkaa- haikeus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 429 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa