bikinit
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaabikinit (6) (monikollinen)
- kaksiosainen naisten uima-asu, joka peittää lähinnä rinnat ja intiimialueen pikkuhousujen tapaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈbikinit̪/
- tavutus: bi‧ki‧nit
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | bikinit |
| genetiivi | – | bikinien bikineiden bikineitten |
| partitiivi | – | bikineitä bikinejä |
| akkusatiivi | –; – |
bikinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | bikineissä |
| elatiivi | – | bikineistä |
| illatiivi | – | bikineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | bikineillä |
| ablatiivi | – | bikineiltä |
| allatiivi | – | bikineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | bikineinä |
| translatiivi | – | bikineiksi |
| abessiivi | – | bikineittä |
| instruktiivi | – | bikinein |
| komitatiivi | – | bikineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | bikini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaenglantilainen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- bikinit Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.