armoton

Suomi

Adjektiivi

armoton (34-C) (komparatiivi armottomampi, superlatiivi armottomin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka ei anna armoa, säälimätön, ankara

   armoton hallitsija

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑrmot̪on/
• tavutus: ar‧mo‧ton

Etymologia

sanan armo vartalosta armo- ja suffiksista -ton

Käännökset

1. sellainen, joka ei anna armoa, säälimätön, ankara

englanti: merciless espanja: despiadado

ruotsi: skoningslös, obarmhärtig tšekki: nemilosrdný

Liittyvät sanat

• kovasydäminen

Johdokset

• adverbit: armottomasti
• substantiivit: armottomuus

Vastakohdat

• armelias
• armollinen

Aiheesta muualla

• armoton Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 876 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa