Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
nominatiividie Weitedie Weiten
akkusatiividie Weitedie Weiten
datiivider Weiteden Weiten
genetiivider Weiteder Weiten
25

Weite f. (monikko Weiten)

  1. suuruus, laajuus, avaruus, leveys
  2. läpimitta, halkaisija
  3. välimatka, etäisyys, väli, jänneväli

Etymologia

muokkaa

weit + -e

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Weite Dudenissa (saksaksi)