Yhdeksänvuotinen sota

yleiseurooppalainen sota vuosina 1688–1697
Tämä artikkeli käsittelee 1600-luvun lopulla käytyä yleiseurooppalaista sotaa. 1590-luvulla Irlannissa riehuneesta kapinasta kerrotaan artikkelissa Yhdeksänvuotinen sota (Irlanti).

Yhdeksänvuotinen sota (eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota) käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla.[1]

Yhdeksänvuotinen sota
Ludvig XIV Namurin piirityksessä
Ludvig XIV Namurin piirityksessä
Päivämäärä 24. syyskuuta 168820. syyskuuta 1697
Paikka Manner-Eurooppa, Irlanti, Pohjois-Amerikka
Lopputulos Rijswijkin rauha
Vaikutukset Ludvig XIV tunnusti Vilhelm III Oranialaisen Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuninkaana
Osapuolet
Ranska
Irlannin jakobiitit
Augsburgin liitto:
Alankomaat
Englanti Englanti
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Espanja
Savoiji
 Ruotsi (vuoteen 1691)
Skotlanti Skotlanti
Komentajat
Ludvig XIV
Jaakko II
Vilhelm III Oranialainen
Godard van Reede
Englanti Maria II
Englanti Jarl Robert Harley
Englanti Frederick Schönberg
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Leopold I
Viktor Amadeus II
ja muita
Vahvuudet
420 000 350 000

Ranskaa johti tuolloin Ludvig XIV. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä Pfalzin vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pfalzin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan vastaisen liiton pääarkkitehti oli Englannin kuningas Vilhelm III, joka pyrki ulkopolitiikassan vastustamaan Ludvig XIV:n valloitushankkeita, jotka vaaransivat myös Hollannin.[2]

Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset jakobiitit, kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Englanti, Espanja, Savoiji ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 sotilaan joukot.

Tapahtumat

muokkaa

Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Sodalle olivat tyypillisiä monet piiritystilanteet, kuten varsinaiset sotatoimet aloittanut Philippsburgin piiritys 1688, Monsin piiritys vuonna 1691, Namurin piiritys vuonna 1692 sekä Charleroin ja Barcelonan piiritykset. Marsalkka Sébastien Le Prestre de Vauban oli Ludvig XIV:n piiritystekniikan asiantuntija.

Sodassa ratkaisevassa asemassa oli Englannin laivasto. Sodan rahoittamiseksi Englantiin perustettiin vuonna 1694 valtionpankki, joka myönsi valtiolle suuren lainan.[2] Rauha solmittiin vuonna 1697 Rijswijkissä, Hollannissa.[1] Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella.

Pian rauhanteon jälkeen Espanjan Kaarle II kuoli lapsettomana, ja vuonna 1701 alkoi Espanjan perimyssota.

Lähteet

muokkaa
  1. 1 2 War of the Grand Alliance Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.6.2013.
  2. 1 2 Hiedanniemi, Britta: Uskonsodat ja itsevaltius, s. 515. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.