Viognier
Viognier on viinin valmistukseen käytettävä valkoinen viinirypälelajike.[1] Lajikkeen katsotaan olevan peräisin Ranskan Pohjois-Rhônesta,[1] josta ensimmäiset tiedot viljelystä ovat 1700-luvulta. On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että lajiketta olisi viljelty Burgundin alueella jo noin 2000 vuotta sitten.
Lajike miltei unohdettiin vuosikymmeniksi, koska 1960-luvulla rypäleen viljelyala oli supistunut maailmanlaajuisesti vain 16 hehtaarin laajuiseksi. Kasvuala on lisääntynyt ja lajiketta on ryhdytty viljelemään useilla mantereilla. Lajikkeesta on tullut 2000-luvulla yksi tunnetuimmista rypäleistä.
Viognier vaatii lämpimän ilmaston, että sen rypäleet kypsyvät ihanteellisesti. Sen kasvattaminen voi olla haasteellista, lajike on herkkä häiriötekijöille ja sato jää usein pieneksi. Rypäleet kypsyvät verraten myöhään. Rypäleet ovat kooltaan pieniä tai keskikokoisia, paksukuorisia. Rypäleiden paksu kuori suojaa niitä tuholaisilta ja taudeilta. Kypsien rypäleiden väriä luonnehditaan kullankeltaiseksi.[1]
Lajiketta viljellään etenkin Ranskassa Pohjois-Rhônen ja Languedoc-Roussillonin alueilla, Yhdysvalloissa Kalifornian ja Washingtonin osavaltioissa, Australiassa Adelaide Hillsin ja Hunter Valleyn viinialueilla, Etelä-Afrikassa Stellenboschin ja Paternosterin seuduilla.[1] Myös Etelä-Amerikassa on havaittu lajikkeen sopivan siellä viljeltäväksi. Tunnetuimpia Viognierin viljelyalueita on Ranskan Rhônen laakson Condrieun kunta[1] .
Tyypillisesti rypäleestä valmistettu valkoviini on täyteläistä, maultaan kermaisen pehmeää, ja juoman suutuntuma on ylevä, helposti lähestyttävä. Lajikkeesta valmistettu viini kehittyy yleensä kuivaksi, mikä korostaa luontaista hedelmällisyyttä ja kukkaisia sävyjä. Viognieristä valmistettuja valkoviinejä luonnehditaan intensiivisten aromien vuoksi kivihedelmiä kuten persikkaa tai aprikoosia muistuttavaksi, mitä täydentävät hunajan, appelsiinin kukan ja mausteisuuden vivahteet. Keskitason happoisuus tasapainottaa viinin raikkautta. Viinien alkoholipitoisuus on keskikorkea tai korkea (12–14%), joka osaltaan vaikuttaa täyteläisyyteen ja voimakasaromisuuteen.[1]
Viognier-viinien aromaattisuus ja täyteläisyys saa sen sopimaan monien ruokalajien kanssa tarjottavaksi. Se täydentää esimerkiksi hummeria ja rapua, samoin siipikarjasta valmistettuja ruokia paahdettua kanaa tai ankkaa. Viinin kukikkaat ja hedemäiset sävyt sopivat myös aasialaisen keittiön yhteyteen, mukaan lukien thaimaalaisten ja intialaisten ruokalajien kanssa, sekä kermaisten juustojen kuten brien ja camembertin kera.[1]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viognier Wikimedia Commonsissa
- Heikki Remeksen viinikoulu Flavoradossa: Viognier (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)