Urumin kieli
Urumin kieli (omakielinen nimi: урум тили) on Ukrainan kaakkoisosassa Asovanmeren pohjoispuolella asuvien urumien puhuma turkkilainen kieli.[1][2][3]
| Urumi | |
|---|---|
| Oma nimi | урум тили |
| Tiedot | |
| Alue |  Ukraina |
| Virallinen kieli | Ukraina (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 192 700 (2009) |
| Kirjaimisto | kyrilliset, kreikkalaiset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | kiptšakkilaiset kielet |
| ISO 639-3 | uum |
Urumi kuuluu turkkilaisten kielten oguusilaisen ryhmän oguusilais-seldžukkilaiseen alaryhmään. Se pohjautuu koillis-Anatolian turkkilaismurteisiin. Kieli jakautuu kolmeen tai neljään päämurteeseen, jotka poikkeavat toisistaan oguusilais- ja kiptšakkilaispiirteiden määrän suhteen.[4]
Historia ja levinneisyys
muokkaaUrumin kieltä puhutaan Donetskin alueen Peršotravnevojen, Starobeševon, Telmanovon ja Velikaja Novoselkan piireissä, Zaporožjen alueen Kuibyševon piirissä sekä Mariupolin kaupungissa. Pieniä ryhmiä asuu Venäjällä Krasnodarin aluepiirin Gelendžikin piirissä sekä Georgian Trialetissa.[5]
Uskonnoltaan ortodoksiset urumit ja kreikan kieltä puhuvat rumeit muodostavat etnisen yhteisön, josta on käytetty nimitystä Mariupolin kreikkalaiset. Ryhmien nimet perustuvat Itä-Rooman valtakunnan asukkaista käytettyyn turkkilaiseen nimitykseen rumi (vertaa Rumelia).[5][6] Mariupolin kreikkalaisten esi-isiä ovat Krimille mahdollisesti Trapezuntin keisarikunnasta muuttaneet kreikkalaiset. Krimillä osa kansasta omaksui krimintataarin kielen. Vuonna 1779 heidät siirrettiin Krimiltä nykyiselle asuinalueelleen.[7]
Kieli toimii yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Kieli lasketaan uhanalaiseksi, koska varsinkin lapset osaavat sitä heikosti. Lisäksi urumit ovat alkaneet käyttämään enemmän alueen dominoivia kieliä.[8] Urumia kirjoitetaan sekä kyrillisillä että kreikkalaisilla kirjaimistoilla.[9] Kreikkalaisella kirjaimistolla laaditut kielenmuistomerkit ovat yhä tutkimatta. 1930-luvulla laadittiin latinalaiseen aakkostoon perustunut kirjakieli, joka jäi pian pois käytöstä.[6][4]
Puhujamäärät ja status
muokkaaVuonna 2009 urumilla arvioitiin olevan 192 700 puhujaa.[8] Ukrainan itsenäistymisestä lähtein puhujien keskuudessa on koettu kielisiirtymää kohti venäjää.[10] Ukrainan hallitus tunnusti urumin kansalliseksi vähemmistökieleksi vuonna 2024.[11]
Ensimmäinen urumin kielen oppikirja julkaistiin Ukrainassa vuonna 2025.[12]
Fonologia
muokkaaKonsonantit
muokkaa| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | c | ɟ | k | g | |||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | h | ||
| Affrikaatta | ʧ | ʤ | ||||||
| Nasaali | m | n | ŋ | ||||
| Tremulantti | ɾ | ||||||
| Lateraali | l | ɫ | |||||
| Approksimantti | j |
Lähde:[13]
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | y | ɯ | u |
| Puolisuppea | e | o |
| Puoliavoin | æ | œ | |
| Avoin | a |
Lähde:[14]
Kielioppi ja sanasto
muokkaaKieliopiltaan urum on agglutinoivaa ja esimerkiksi substantiiveihin liitetään useita liitteitä luvun ja sijan mukaan, minkä lisäksi kielessä käytetään omistusliitteitä.[15]
Lukusanat 1–10 urumuksi:[16]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| bir | iqi | üč | dürt | beš | alti | eddi | säqkiz | doqkuz | on |
Lähteet
muokkaa- Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3. Moskova: Nauka, 2005. ISBN 5020112372 (venäjäksi)
- Skopeteas, Stavros: Caucasian Urums and Urum language. Universitätsbibliothek Bielefeld, 2016. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Urum 2021. Glottolog. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Urum 2026. Ethnologue. Viitattu 2.4.2026. (englanniksi)
- ↑ Урумська мова 2026. Електронна версія «Великої української енциклопедії». Viitattu 2.4.2026. (ukrainaksi)
- 1 2 Nauka (2005): s. 258–259
- 1 2 Nauka (2005): s. 258
- 1 2 Urum language, alphabet and pronunciation 2021. omniglot.com. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 136. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- 1 2 Urum 2026. Endangered Languages Project. Viitattu 2.4.2026. (englanniksi)
- ↑ Urum 2021. ScriptSource. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Уруми, Самоназва Тюркомовних Греків України 2026. Енциклопедія історії України. Viitattu 2.4.2026. (ukrainaksi)
- ↑ Про затвердження переліку мов національних меншин (спільнот) та корінних народів України, яким загрожує зникнення 2024. Офіційний вебпортал парламенту України. Viitattu 2.4.2026. (ukrainaksi)
- ↑ Слободенюк, Людмила & Церна, Валерія: У Києві представили підручник урумської мови та літературну збірку Суспільне Крим. 23.12.2025. Viitattu 2.4.2026. (ukrainaksi)
- ↑ Skopeteas (2016): s. 9
- ↑ Skopeteas (2016): s. 10
- ↑ Skopeteas (2016): s. 12
- ↑ Numbers in Urum 2026. omniglot.com. Viitattu 2.4.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- North Azovian Urums (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)