Louise (Preussi)
Louise (3. joulukuuta 1838 – 23. huhtikuuta 1923) oli preussilainen prinsessa ja Badenin suurherttua Fredrik I:n puoliso.
| Louise | |
|---|---|
![]() Louise vuonna 1896 | |
| Badenin suurherttuan puoliso | |
| Virkakausi | 20.9.1856 – 28.9.1907 |
| Syntynyt |
3. joulukuuta 1838 Berliini, Preussin kuningaskunta |
| Kuollut |
23. huhtikuuta 1923 (84 vuotta) Baden-Baden, Weimarin tasavalta |
| Hautapaikka | Karlsruhe |
| Puoliso | Fredrik I (1856–1907) |
| Lapset | 3 |
| Suku | Hohenzollern |
| Isä | Vilhelm |
| Äiti | Augusta |
Varhainen elämä
muokkaaIsän suhde poikaansa ei ollut järin lämmin, mutta Louise oli erityisen rakas. Vilhelm myös ilmaisi tämän pistäytymällä Louisen luokkaan kesken koulupäivän leikkien tämän kanssa lattialla. Louisen opettajat eivät pitäneet tästä, ja Augusta-äidin läsnä ollessa Vilhelm kuitenkin käyttäytyi hillitymmin.[1] Louise kasvoi Berliinissä, mutta perhe vietti paljon aikaa myös Baden-Badenin kylpyläkaupungissa.[2]
Avioliitto ja perhe-elämä
muokkaaSuurherttuatar
muokkaaLouisen muuttaessa Badenin hoviin naisilla ei juurikaan ollut sijaa yhteiskunnallisessa elämässä ja heitä suljettiin aktiivisesti sen ulkopuolelle esim. estämällä naisilta korkeakouluun pääsy. Louise perusti Badenin naisyhdistyksen, jota hän tuki koko elämänsä ajan. Yhdistys oli kuitenkin siinä mielessä konservatiivinen, ettei se kampanjoinut tasa-arvon puolesta; sen sijaan tarkoitus oli avata ura- ja koulutusmahdollisuuksia naisille mm. koulutuksen ja terveydenhuollon saralla. Lisäksi yhdistys teki hyväntekeväisyyttä.[3]
Sekä Louise että Fredrik eivät juurikaan viihtyneet Karlsruhen hovissa, vaan viettivät paljon aikaa Mainaun saarella.[4]
Louise oli kirjeenvaihdossa Florence Nightingalen kanssa. Nightingale ei tosin ollut tietoinen, että kirjeet tulivat Badenin suurhertualta, vaan luuli lähettäjän olleen hallinnonllisen henkilökunnan edustaja Krimin sodan rintamalta.[5] Louise oli myös Clara Bartonin ystävä, ja sai isänsä myöntämään Bartonille rautaristin. Barton ja Louise myös tapasivat toisensa Ranskan–Preussin sodan aikana.[1]
Monarkian kaatumisen jälkeen
muokkaaWeimarin tasavalta antoi entiselle suurherttuattarelle luvan viettää lopun elämäänsä Baden-Badenissa, jossa hän myös kuoli 23. huhtikuuta 1923.[1]
Kunnianosoituksia
muokkaa
Louisen ritarikunnan 1. luokka (Preussi)
Vilhelmin ritarikunta ketjulla (Preussi)
Naisten ja tyttöjen ansioristi (Preussi)
Punaisen ristin mitali (Preussi)[6]
Lähteet
muokkaa- 1 2 3 Louise, Grand Duchess of Baden: 'A model sovereign princess' AuthorsDen.com. Viitattu 2.4.2025.
- 1 2 Luise von Baden: Staatliche Schlösser und Gärten Baden-Württemberg State Palaces and Gardens of Baden-Wuerttemberg. 2025. Viitattu 2.4.2025. (englanniksi)
- ↑ Biographie Großherzogin Luise von Baden Stadt Karlsruhe: Stadtarchiv & Historische Museen. 2024. Viitattu 2.4.2025. (saksaksi)
- ↑ The Illustrated American, Volume 11, s. 40. New York: The Illustrated American Publishing Co., 1892. Teoksen verkkoversio Viitattu 2.4.2025.
- ↑ McDonald, Lynn (toim.): The collected works of Florence Nightingale, Volume 1, s. 185. Toronto: Wilfrid Laurier University Press, 2001. ISBN 9780889203877 (englanniksi)
- ↑ Rote Kreuz-Medaille: Königlich preussische Ordensliste. Königlich Preussische Ordensliste, 1895, s. 268. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
- ↑ Handbuch über den Königlich preussischen Hof und Staat, s. 3–4. In Kommission bei R.v. Decker's Verlag, 1868. Teoksen verkkoversio Viitattu 2.4.2025. (saksaksi)
- ↑ Hof- und Staats-Handbuch des Grossherzogthums Baden (s. 3–4) Badische Landesbibliothek. 1910. Viitattu 2.4.2025. (saksaksi)
