Apuraha on taloudellinen tuki tieteelliselle tutkimukselle, taiteelliselle työskentelylle tai kulttuuriselle toiminnalle. Myös huippu-urheilijoille myönnetään apurahoja.

Suomessa apurahoja myöntävät pääasiassa säätiöt, kunnat ja opetusministeriö sekä tuleva Taide- ja kulttuurivirasto. Apurahan myöntämisen kriteerit riippuvat myöntäjän apurahalle asettamista tavoitteista. Niillä tuetaan esimerkiksi alallaan ansioitunutta taiteilijaa, jatko-opiskelijaa tai tutkijaa työssään tavoitteena suomalaisen tieteen edistäminen.

Apurahoja myöntävät tahot

muokkaa

Taidetta ja tiedettä tukevat apurahoin monet tahot. Oskari Onninen summaa Uusi juttu -verkkolehden suomalaista apurahoitusta käsittelevässä artikkelissaan 2020-luvun tilanteen seuraavasti:

"Suomen kaksi merkittävintä säätiötä jaettujen tukien määrässä mitattuna ovat Suomen Kulttuurirahasto eli SKR ja Koneen Säätiö. Viime vuonna SKR myönsi yleishyödyllisiin tarkoituksiin lähes 70 miljoonaa euroa, Koneen Säätiö hieman alle 60 miljoonaa. Yhteensä kaikki säätiöt tukivat tiedettä ja taidetta noin 426 miljoonalla eurolla. - - Taiteelle myönnetty raha kasvoi vuodessa 17 prosentilla ja oli jo yli kaksinkertainen Taiteen edistämiskeskuksen Taiken maksamaan julkiseen tukeen nähden. Euromääräisesti säätiöiden tuki kulttuurille ja taiteelle on liki tuplaantunut vuoden 2013 jälkeen."[1]

Valtion apurahat ja avustukset

Taiteen edistämiskeskus yhdistyy 1.1.2026 alkaen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa Taide- ja kulttuurivirastoksi, joka jakaa myös edelleen apurahoja[2]. Erona yksityisiin säätiöihin Taiken ja tulevan Taide- ja kulttuuriviraston apurahojen vertaisarvioijien nimet ovat julkisia. Taiteen edistämiskeskus myöntää valtion 0,5–5-vuotisia taiteilija-apurahoja sekä kohdeapurahoja. Eri taidetoimikunnat jakavat muun muassa tuotantoavustuksia, matka-avustuksia ja laatutukia.[3]

Vuonna 2007 Taiteen keskustoimikunta myönsi tukea taiteelliseen työskentelyyn taiteilijoille, projekteihin taiteilijoille, työryhmille ja yhteisöille, sekä muille yhteisöille tukea yhteensä 20,4 miljoonaa euroa.[4] Noin neljä prosenttia aktiivisista taiteilijoista sai kerrallaan vuoden 2006 aikana valtion myöntämiä taiteilija-apurahoja.[5]

Osa aiemmista tukimuodoista on sittemmin lakkautettu osana Petteri Orpon hallituksen sopeutusohjelmaa, kuten vähälevikkisen laatukirjallisuuden kirjastoille suunnattu ostotuki, jonka tarkoituksena oli parantaa sen saatavuutta kirjastoissa, päiväkodeissa ja kouluissa eri puolilla maata[6]. Vuonna 2024 Taike myönsi valtionavustuksia 46,4 miljoonaa euroa, noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Vuosi oli ensimmäinen, kun Taiken jakama valtionavustusten kokonaismäärä laski[7].

Kalevi Kivistö ajoi läpi viisitoistavuotisten taiteilija-apurahojen järjestelmän, mutta Tytti Isohookana-Asunmaa korvasi ne viisivuotisilla ollessaan opetusministerinä.[8]

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee valtionavustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyvää toimintaa ja hankkeita[9].

Apurahoista päättäminen

muokkaa

Apurahoista ja avustuksista päättävät niitä myöntävien tahojen omat tai apurahojen käsittelyä varten palkatut asiantuntijat ja vertaisarvioijat. Päätöksentekoelinten jäsenet ovat eri taiteenalojen ammattilaisia ja muita asiantuntijoita. Vertaisarvioijien valinta voi perustua muun muassa ehdotuksiin[10]. Päätökset perustuvat vertaisarviointiin hakemusten taiteellisen laadun perusteella[11].

Apurahatyypit ja määrät

muokkaa
  • Stipendi on kannustusapuraha, jonka voi saada esimerkiksi koulun hyvästä työstä.
  • Kohdeapuraha on tiettyä projektia tai tutkimusta varten.
  • Taiteilija-apuraha on yksittäisten taiteilijoiden työskentelyn tukemiseen kohdistettu tukimuoto. Tavallisesti taiteilija-apurahalla tarkoitetaan elinkuluihin tarkoitettua kuukausittaista apurahaa, joka voi olla esimerkiksi vuosiapuraha tai puolivuotinen apuraha. Valtion ohella taiteilija-apurahoja myöntävät yksityiset säätiöt. Valtion taiteilija-apurahasta määrätään laissa.[12]

Henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitettujen apurahojen määrä vaihtelee vuonna 2025 valtiollisen taiteilija-apurahan summasta 2 196,30 eurosta kuukaudessa Koneen säätiön 2 700 euroon kuukaudessa uran alkuvaiheessa olevalle tekijälle ja 3 800 e kokeneelle tekijälle[13][14]. Henkilökohtainen apuraha on verovapaata valtion taiteilija-apurahan määrään asti[15].

Työskentely apurahalla

muokkaa

Apurahalla työskentely on määräaikaista, eikä kyse ole työsuhteesta. Apurahalla työskentelevä hankkii itse MYEL-eläkevakuutuksensa Melasta ja maksaa MYEL-maksun.[16] Vakuutusta on haettava kolmen kuukauden kuluessa apurahan alkamisesta.[17]

Apurahansaajien, joille on myönnetty Suomesta taiteelliseen tai tieteelliseen toimintaan tarkoitettu apuraha on otettava MYEL-vakuutus. Vakuutusvelvollisuus koskee lain mukaan niitä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Vakuutusvelvollisuuden piirissä olevan apurahan tulee olla tarkoitettu vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn Suomessa ja määrältään sen on oltava vähintään 1 259,53 euroa, mikä vastaa vuosiansiona 3 778,59 euroa vuoden 2016 tasossa. Vakuutusvelvollisuus koskee sekä henkilökohtaisen apurahan saaneita, että työryhmässä apurahalla työskenteleviä.[18]

Apurahoja myöntäviä tahoja

muokkaa

Apurahoja tieteen ja taiteen alalle myöntäviä tahoja ovat mm.

Lisäksi apurahoja myöntävät kunnat ja kaupungit sekä eri alojen ammatilliset järjestöt ja ammattiliitot.

Lähteet

muokkaa
  1. Onninen, Oskari: Puhtaana käteen! Rahaa tieteelle ja taiteelle saadaan Kiinasta, metsien hakkuusta ja teknojäteiltä. Uusi juttu. 11.12.2025. Viitattu 16.12.2025.
  2. Taide- ja kulttuurivirasto kuvi.fi. Viitattu 16.12.2025.
  3. Kaikki apurahat ja avustukset lomakkeineen (Arkistoitu – Internet Archive), Taiteen keskustoimikunta. Viitattu 30.3.2009.
  4. Julkaisut, 6. tilastotiedotteet[vanhentunut linkki], Taiteen keskustoimikunta. Viitattu 30.3.2009.
  5. Tanja Karpela, Valtion rooli suomalaisen kulttuurin edistäjänä, juhlaluento Espoon Sotaveteraanien tilaisuudessa 6.2.2006. Puhe. Viitattu 30.3.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki vuoteen 2023 asti Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. 11.1.2024. Viitattu 15.12.2025.
  7. Taiken tuki taiteen ja kulttuurin edistämiseen 2024 Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 16.12.2025.
  8. Mäkelä, Hannu: Ruhtinas unelmain mailla, s. 75–76. Otava.
  9. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset okm.fi. Viitattu 16.12.2025.
  10. Apurahanhakijalle Koneen säätiö. Viitattu 16.12.2025.
  11. Mihin päätökset perustuvat Taiteen keskustoimikunta. Taiteen keskustoimikunta. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 11.11.2012.
  12. Laki valtion taiteilija-apurahoista
  13. Tietoa taiteilija-apurahasta Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 16.12.2025.
  14. Ohjeet rahoituksen hakuun Koneen säätiö. Viitattu 16.12.2025.
  15. Apurahat vero.fi. Viitattu 16.12.2025.
  16. Yleistä apurahansaajan eläkevakuutuksesta. Mela.fi 31.12.2025. Viitattu 26.6.2026.
  17. Tietoa taiteilija-apurahasta, Apurahan saajan velvollisuus ottaa vakuutus Taiteen edistämiskeskus. Taiteen edistämiskeskus.
  18. Apurahansaajat Mela. Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Viitattu 27.11.2016.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Aurora-tietokanta. Tieteen ja taiteen rahoituslähteet, projektirahoitus sekä henkilökohtaiset apurahat (Käyttäjätunnuksella)