usko

See also: Usko, uško, and uskõ

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *usko, equivalent to uskoa (“to believe, have faith”) +‎ -o

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈusko/, [ˈus̠ko̞]
• Rhymes: -usko
• Syllabification^(key): us‧ko
• Hyphenation^(key): us‧ko

Noun

usko

1. faith (religious belief system)

   Ei kulttuuria tai sivilisaatiota ilman uskoa jumaliin.

   No culture or civilization without faith in gods.

   Oletko uskossa?

   Are you religious?

   (literally, “Are you in faith?”)

2. faith (obligation of fidelity)
3. belief, faith (feeling that something is true; confidence in the intentions or abilities)

   Synonyms: uskomus, luottamus

4. faith (confidence in the intentions or abilities)

   Synonym: luottamus

Declension

Inflection of usko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		usko	uskot
genitive		uskon	uskojen
partitive		uskoa	uskoja
illative		uskoon	uskoihin
		singular	plural
nominative		usko	uskot
accusative	nom.	usko	uskot
	gen.	uskon
genitive		uskon	uskojen
partitive		uskoa	uskoja
inessive		uskossa	uskoissa
elative		uskosta	uskoista
illative		uskoon	uskoihin
adessive		uskolla	uskoilla
ablative		uskolta	uskoilta
allative		uskolle	uskoille
essive		uskona	uskoina
translative		uskoksi	uskoiksi
abessive		uskotta	uskoitta
instructive		—	uskoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of usko (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative uskoni uskoni accusative nom. uskoni uskoni gen. uskoni genitive uskoni uskojeni partitive uskoani uskojani inessive uskossani uskoissani elative uskostani uskoistani illative uskooni uskoihini adessive uskollani uskoillani ablative uskoltani uskoiltani allative uskolleni uskoilleni essive uskonani uskoinani translative uskokseni uskoikseni abessive uskottani uskoittani instructive — — comitative — uskoineni second-person singular possessor singular plural nominative uskosi uskosi accusative nom. uskosi uskosi gen. uskosi genitive uskosi uskojesi partitive uskoasi uskojasi inessive uskossasi uskoissasi elative uskostasi uskoistasi illative uskoosi uskoihisi adessive uskollasi uskoillasi ablative uskoltasi uskoiltasi allative uskollesi uskoillesi essive uskonasi uskoinasi translative uskoksesi uskoiksesi abessive uskottasi uskoittasi instructive — — comitative — uskoinesi first-person plural possessor singular plural nominative uskomme uskomme accusative nom. uskomme uskomme gen. uskomme genitive uskomme uskojemme partitive uskoamme uskojamme inessive uskossamme uskoissamme elative uskostamme uskoistamme illative uskoomme uskoihimme adessive uskollamme uskoillamme ablative uskoltamme uskoiltamme allative uskollemme uskoillemme essive uskonamme uskoinamme translative uskoksemme uskoiksemme abessive uskottamme uskoittamme instructive — — comitative — uskoinemme second-person plural possessor singular plural nominative uskonne uskonne accusative nom. uskonne uskonne gen. uskonne genitive uskonne uskojenne partitive uskoanne uskojanne inessive uskossanne uskoissanne elative uskostanne uskoistanne illative uskoonne uskoihinne adessive uskollanne uskoillanne ablative uskoltanne uskoiltanne allative uskollenne uskoillenne essive uskonanne uskoinanne translative uskoksenne uskoiksenne abessive uskottanne uskoittanne instructive — — comitative — uskoinenne third-person possessor singular plural nominative uskonsa uskonsa accusative nom. uskonsa uskonsa gen. uskonsa genitive uskonsa uskojensa partitive uskoaan uskoansa uskojaan uskojansa inessive uskossaan uskossansa uskoissaan uskoissansa elative uskostaan uskostansa uskoistaan uskoistansa illative uskoonsa uskoihinsa adessive uskollaan uskollansa uskoillaan uskoillansa ablative uskoltaan uskoltansa uskoiltaan uskoiltansa allative uskolleen uskollensa uskoilleen uskoillensa essive uskonaan uskonansa uskoinaan uskoinansa translative uskokseen uskoksensa uskoikseen uskoiksensa abessive uskottaan uskottansa uskoittaan uskoittansa instructive — — comitative — uskoineen uskoinensa

Derived terms

• uskis
• Usko
• -uskoinen
• uskollinen
• uskoton
• uskottaa

compounds

• aasainusko
• auktoriteettiusko
• bahá’í-usko
• elämänusko
• epäusko
• eriuskoinen
• eriuskolainen
• harhausko
• heikkouskoinen
• hyväuskoinen
• islaminusko
• islaminuskoinen
• jumalusko
• kansanusko
• kehitysusko
• kohtalousko
• kristinusko
• lapsenusko
• messiasusko
• muinaisusko
• noitausko
• oikeauskoinen
• paavinusko
• sallimususko
• sielu-usko
• suomenusko
• taikausko
• teknologiausko
• tiedeusko
• toisenuskoinen
• toisuskoinen
• tulevaisuudenusko
• uskonasia
• uskonelämä
• uskonkappale
• uskonkiihko
• uskonkiihkoilija
• uskonkiihkoinen
• uskonkilvoitus
• uskonkäsitys
• uskonlahko
• uskonluopio
• uskonopillinen
• uskonoppi
• uskonoppinut
• uskonpuhdistus
• uskonpuute
• uskonrauha
• uskonsisar
• uskonsota
• uskonsuunta
• uskontunnustus
• uskonvaino
• uskonvapaus
• uskonvarma
• uskonveli
• uskoontulo
• vanhauskoinen
• vierasuskoinen
• vähäuskoinen
• ylösnousemususko

Related terms

• uskoa
• uskollinen
• uskonto
• uskoton
• uskovainen

Further reading

• “usko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuskoˣ/, [ˈus̠ko̞(ʔ)]
• Rhymes: -usko
• Syllabification^(key): us‧ko
• Hyphenation^(key): us‧ko

Verb

usko

1. inflection of uskoa:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *usko, equivalent to uskoa (“to believe”) +‎ -o. Cognates include Finnish usko and Estonian usk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈusko/, [ˈus̠kŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈusko/, [ˈuʃko̞]
• Rhymes: -usko
• Hyphenation: us‧ko

Noun

usko

1. faith

Declension

Declension of usko (type 4/koivu, k- gradation)
	singular	plural
nominative	usko	usot
genitive	uson	uskoin, uskoloin
partitive	uskoa	uskoja, uskoloja
illative	uskoo	uskoi, uskoloihe
inessive	usos	usois, uskolois
elative	usost	usoist, uskoloist
allative	usolle	usoille, uskoloille
adessive	usol	usoil, uskoloil
ablative	usolt	usoilt, uskoloilt
translative	usoks	usoiks, uskoloiks
essive	uskonna, uskoon	uskoinna, uskoloinna, uskoin, uskoloin
exessive1)	uskont	uskoint, uskoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Fedor Tumansky (1790), “уско”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 675
• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 626

Serbo-Croatian

Adjective

usko (Cyrillic spelling уско)

1. neuter nominative/accusative/vocative singular of uzak

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *usko, equivalent to uskoa (“to believe”) +‎ -o. Cognate with Estonian usk, Finnish and Ingrian usko.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivčülä) IPA^(key): /ˈusko/, [ˈusko]
• (Jõgõperä) IPA^(key): /ˈusko/, [ˈusko]
• (Central Votic) IPA^(key): /ˈusko/, [ˈusko]
• Rhymes: -usko
• Hyphenation: us‧ko

Noun

usko

1. belief, faith

Inflection

Declension of usko (type II/võrkko, sk-zg gradation)
	singular	plural
nominative	usko	uzgod
genitive	uzgo	uskojõ
partitive	uskoa	uskoit
illative	usko, uskosõ	uskoisõ
inessive	uzgoz	uskoiz
elative	uzgoss	uskoiss
allative	uzgollõ	uskoillõ
adessive	uzgoll	uskoill
ablative	uzgolt	uskoilt
translative	uzgossi	uskoissi
'Standardized' inflection based on the Vaipooli dialects; see WT:AVOT. For dialectal differences between case endings, see Appendix:Votic dialects. *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “usko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[2], 2nd edition, Tallinn